Mäntyniemestä Länsimetroon – 5 esimerkkiä siitä, miten rakennusprojekti mokataan

Olosuhteet yllättävät, käyttäjiä ei ole huomioitu riittävästi ja kokemusta vastaavasta työmaasta ei ole. Ainekset mönkään menevään projektiin ovat kasassa.

Kotimaa
Kuvakooste
Olkiluodon kolmosreaktorin ja Länsimetron valmistumista ovat hidastaneet erinäiset yllätykset. Myös Helsingin musiikkitalo maksoi enemmän kuin alun perin laskettiin.TVO, Länsimetro, Yle

Suurin osa rakennustöistä valmistuu Suomessa ajallaan ja pysyy budjetissaan. Mutta mikä yhdistää Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktoria, Länsimetroa, presidentin virka-asuntoa Mäntyniemeä ja Helsingin musiikkitaloa? Erinäiset epäselvyydet, joiden takia aikataulut ja budjetit ovat venyneet.

Riski viivästymiselle on suuri, kun kyseessä on ainutkertainen, suuri rakennusprojekti, jonka rakentamisessa aiemmasta kokemuksesta ei oikein ole hyötyä.

Rakennustuotannon ohjauksen professori Arto Saari Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitokselta listaa kolme syytä aikataulujen ja kustannuslaskelmien pettämiselle suurissa rakennushankkeissa.

Ensinnäkin olosuhteet voivat yllättää.

– Jos tehdään vaikka tunnelia, vastaan tuleekin ruhjeista kalliota tai on ongelmia pohjaveden kanssa, Saari antaa esimerkin.

Toiseksi vaikeuksia seuraa, jos käyttäjien tarpeet ovat jääneet selvittämättä.

– Pitkissä projekteissa tarpeet saattavat muuttua hankkeen aikana, Saari luonnehtii.

Kolmas riskitekijä on rakennuksen monimutkaisuus ja ainutkertaisuus.

– Kun tehdään jotakin, mitä ei ole ennen tehty, voi olla, ettei ole osattu suunnitella työtä, kun on paljon asioita, joiden pitää toimia yhteen, Saari kuvailee.

Kuulostaako tutulta? Mitkä sitten ovat pahiten mönkään menneet rakennusprojektit Suomessa? Ykkössijan saajasta ei liene epäselvyyttä:

1. Suurin, kallein ja riitaisin: Olkiluoto 3, Eurajoki

Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin rakentaminen aloitettiin Satakunnassa Eurajoella vuonna 2005. Alun perin reaktorin piti valmistua vuonna 2009.

Voimalaitoksen omistaja, ydinvoimayhtiö Teollisuuden voima ja sen toimittaja, ranskalainen monikansallinen energiakonserni Areva, syyttävät viivästyksestä toisiaan. Osapuolet vaativat toisiltaan miljardikorvauksia.

Nykyaikataulun mukaan reaktorin pitäisi valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä. Reaktorin kustannusarvio on nyt 8,5 miljardia euroa. Se on viisi miljardia euroa enemmän kuin alun perin laskettiin.

2. Tuorein murheenkryyni: Länsimetro, Helsinki ja Espoo

Espoon Matinkylään ulottuvan metrolinjan piti avautua 15. elokuuta 2016. Linjan kustannukset ovat paisuneet vuosien mittaan, automatisointi on mennyt mönkään ja aikatauluja lykätty useaan otteeseen. Budjetti oli aluksi runsaat 500 miljoonaa euroa, nyt se on jo reilusti yli miljardin.

– Isot nykyhankkeet ovat hyvin monimutkaisia. Länsimetrossa on kymmeniä teknisiä järjestelmiä, joiden on toimittava yhteen, Saari mainitsee.

Järjestelmäongelmia oli aikanaan Turku–Helsinki-moottoritien tunneleissakin. Niistä on kyse myös Berliinin-Brandenburgin lentoasemalla, jonka piti valmistua lokakuussa 2011.

3. Ei tullut sellaista kuin suunniteltiin: Musiikkitalo, Helsinki

Helsingin musiikkitalon avajaisia vietettiin elokuussa 2011. Suunnitelmat muuttuivat projektin aikana ja talosta jätettiin osa tekemättä. Rakennuksella oli kolme rahoittajaa: valtio, Helsingin kaupunki ja Yleisradio.

– On tyypillistä, että on useita rahoittajia tai käyttäjiä. Jonkinlaista kitkaa siitä voi tulla. Etenkin jos yhdellä on varaa enemmän kuin toisilla, Saari kuvailee.

Musiikkitalon kustannukset ylittyivät 80 miljoonalla eurolla.

4. Käsityö ja turvallisuus maksavat: Presidentin virka-asunto Mäntyniemi, Helsinki

Vuonna 1993 Helsingin Meilahteen valmistuneen Mäntyniemen kustannusarvio oli alun perin, 10 vuotta ennen talon valmistumista, 15 miljoonaa markkaa eli noin 2,5 miljoonaa euroa. Kustannukset moninkertaistuivat vuosien mittaan. Hinnaksi tuli lähes 200 miljoonaa markkaa eli yli 30 miljoonaa euroa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto arvosteli vuonna 1994 rakennushallitusta heikosta kustannustenhallinnasta Mäntyniemen rakennusaikana. Hintaa nostivat käsityö ja turvallisuustekijät. Rakennuksessa, jossa on yli 200 kulmaa, käytettiin paljon lasia ja luonnonkiveä.

– Vaatimustasoa ei tiedetty, se selvisi hankkeen aikana. Rakennuksesta piti tehdä luodinkestävä, Saari muistelee.

5. Glykoli yllätti: Pääkaupunkiseudun kehärata, Helsinki ja Vantaa

Olosuhteet yllättivät Suomen pääradan, Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Vantaankosken radan yhdistävän Kehäradan työmaalla. Radan piti valmistua vuonna 2014.

Lentokentän maaperästä löytyi glykolin hajoamistuotteita, jotka aiheuttavat mikrobikasvustoa. Se heikentää betoni- ja teräsrakenteiden kestävyyttä. Lisätyö viivästytti radan käyttöön saamista vuodella ja nosti kustannuksia 50 miljoonalla eurolla.

Glykoli oli peräisin lentokoneiden siipien jäänestoaineesta.

Ongelmia syntyy Saaren mukaan helposti, jos rakennushankkeessa on paljon kahdenvälisiä sopimuksia, kuten yleensä on.

– Harva katsoo kokonaisuutta, kun hankkeet on pilkottu ja on paljon alihankkijoita, hän toteaa.

Rakentamista voi sujuvoittaa allianssimalli, josta on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Tampereen rantatunnelityöstä.

Mallin idea on, että keskeiset osapuolet sopivat yhdessä tavoitteista. Malli yleistyy Saaren mukaan etenkin monimutkaisissa rakennushankkeissa. Esimerkiksi Kainuun uusi sairaala tehdään allianssimallilla.

Myös Tampereen raitiotie on tarkoitus tehdä allianssimallilla. Suomessa raitiotierakentaminen on tuttua, toisin kuin metrolinjan tekeminen. Saari povaa, että yllätykset ovat silti mahdollisia Tampereen raitiotietyömaallakin.

– Tiiviissä keskustassa rakennettaessa voi tulla yllätyksiä. Työ sotkee muuta liikennettä raitiotien rakentamisen ajan, Saari luonnehtii.

Ja teknisiä järjestelmiä, jotka usein nimetään viivästymisen syyksi, on saatava toimimaan Tampereellakin ennen kuin raitiovaunut liikkuvat.

Tampereen raitiotien ja vaunujen yhteishinnaksi on nyt laskettu noin 380 miljoonaa euroa. Moni valtuutettu pelkää hinnan nousevan.