Yli puolet suomalaisista ei tiedä, kuka päättää kunnissa

Taloustutkimuksen selvityksen mukaan kehnointa tietämys on kuntapalvelujen suurkäyttäjillä, lapsiperheillä.

kunnat
Kvuassa Vetelin kunnanviraston kyltti.
Anssi Leppänen / Yle

Kunnan- ja kaupunginvaltuutetut valitaan taas ensi huhtikuussa, mutta enemmistölle äänestäjistä on epäselvää, mitä valtuutetut tekevät. Oli kunta suuri tai pieni, kaupunki tai maalaiskunta, reilu enemmistö, 62 prosenttia, ei tiedä tai ei edes yritä arvata, mikä taho käyttää kunnassa ylintä päätösvaltaa.

Silmiinpistävää Taloustutkimuksen Ylelle tekemässä kyselyssä on, että kaksi kolmasosaa kuntapalvelujen suurkäyttäjista, lapsiperheistä, ei tiedä ketä patistella, jos kunnan neuvolassa, päiväkodissa tai koulussa olisi kohentamisen varaa.

Tietämys kasvaa iän ja koulutuksen mukana. Heikointa tietämys on nuorilla ja pelkän peruskoulun käyneillä. Heistä vain alle viidennes tiesi valtuuston aseman.

Korkeakoulutettujen enemmistö oli ollut hereillä yhteiskuntaopin tunneilla, 60 prosenttia tiesi oikean vastauksen.

Tilastografiikka

Valtuustojen valtaa arvuutellaan kaikissa puolueissa

Kuntavaalit ovat kiinnostaneet äänestäjiä yhä vähemmän. Viime kuntavaaleissa vuonna 2012 uurnilla kävi 58,3 prosenttia äänioikeutetuista, kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvaaleissa.

Vaalitelttojen soppatykit tai karkit eivät ole onnistuneet välittämään kansalaisille kunnallisen demokratian ydintä, sillä valtuuston asemasta ei ole tietoa edes suurissa kuntapuolueissa.

Viime vaalien ykköspuolueen, kokoomuksen ja kolmospuolueen keskustan kannattajien vähemmistö, (40 prosenttia) tiesi kuntien ylimmän päättäjän. Hopeasijalle yltäneen SDP:n kannattajakunta on hieman valistuneenpaa, lähes puolet, (48 prosenttia), osasi kertoa kelle ylin päätösvalta kunnissa kuuluu.

Vaikka valtaa ei tunneta, valtuutettujen työtä arvostetaan

Ristiriitaista on, että valtuutettujen työtä pidetään erittäin tärkeänä, vaikkei valtuuston asemaa ylimpänä päättäjänä tiedetä. 78 prosenttia vastanneista piti kunnanvaluutettujen tekemää työtä erittäin tai melko tärkeänä.

Tilastografiikka kunnanvaltuutettujen työn tärkeydestä.

Erityistä arvoa valtuutettujen työlle annettiin keski-ikäisten kansalaisten, yli 35–64-vuotiaiden parissa. Valtuutettujen työtä arvostivat varsinkin toimihenkilöt ja yliopistokoulutetut, mutta myös pienituloiset.

Puolueista eniten valtuutettuja arvostivat demarit (93 prosenttia), vähiten perussuomalaiset (76 prosenttia).

Joka kymmenes kyselyyn vastanneista tunnusti, ettei tiedä lainkaan, mitä kunnanvaltuutettu tekee.

Epätietoisia olivat varsinkin nuoret, vähätuloiset, pelkän peruskoulun käyneet, pääkaupunkiseudun kunnissa asuvat, lapsiperheet, ja maanviljelijät.

Kyselyn tulos antaa ajattelemisen aihetta varsinkin nuorten suosikkipuolueissa. Heikoin tietämys valuutettujen työstä on vihreiden (14 prosenttia) ja vasemmistoliiton kannattajilla (11 prosenttia).

Ylen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn osallistui 1 005 henkilöä, joita oli haastateltu 10.–18. lokakuuta. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.