Vuoden luontokuvaaja myöntää: Maisemia tulee katseltua helposti vain kameran linssin läpi

Kuvauksenharrastajan on vaikea nauttia komeista maisemista ohi kameran linssin. Vuoden Luontokuvakisan voittanut Juha-Pekka Paananen myöntää, että maiseman katselu paljain silmin ilman kameraa on aika vaikeaa. Hienoissa maisemissa halu kuvata vahvistuu entisestään.

luonto
Juha-Pekka Paananen katselee metsässä kuukkelia.
Juha-Pekka Paananen katselee kuukkelia vaihteeksi ilman kameraa.Nanja Liedes-Paananen

37-vuotias Paananen on ammatiltaan painaja. Saarijärveläisen ykkösharrastuksia ovat jo vuosia olleet vaellus ja valokuvaus. Paananen kuvaa mielellään luonnon pikkukohteita ja yksityiskohtia, mutta myöntää hetken mietittyään, että pääpaino on maisemissa ja avarissa kohteissa. Lappi on ollut aina suosikkikohde.

– Siellä pääsee helposti puiden yläpuolelle ja näkee kauas. Isoa maisemaa voi katsoa sekä lähelle että kauas ja kyllähän se rauhoittaa ihmistä, pohtii Paananen.

Yhdessä ainoassa kuvassa lintu oli hyvässä asennossa.

Juha-Pekka Paananen

Muiden kuvia katsellessaan Paananen kiinnittää huomiota tunnelmaan. Sen pitää välittyä ja sykähdyttää.

– Tunnelma voi olla monenlainen, se voi olla kuvan syvyys, värit tai pieni yksityiskohtakin. Maailma on täynnä hyviä kuvia, mutta sellaiset, joissa on jotakin erityistä, jäävät mieleen.

Kuvaaminen on digitekniikan myötä helpottunut tuntuvasti. Juha-Pekalle kertyy pikkureissuiltakin muistikorteille satoja kuvia. Etenkin liikkuvien kohteiden kuvauksessa on kameroiden helppokäyttöisyydestä ja muistikapasiteetista hyötyä.

– Silloin pystyy valitsemaan useista kuvista. Tästä kilpailukuvatilanteesta ei ollut kuin muutama kuva ja yhdessä ainoassa kuvassa lintu oli hyvässä asennossa, kertoo Paananen.

Vuoden luontokuva 2016: Kiiruna maailman laidalla.
Vuoden luontokuva 2016: Kiiruna maailman laidalla.Juha-Pekka Paananen

Voittoisan Kiiruna maailman laidalla –kuvan Juha-Pekka Paananen otti heinäkuun ensimmäinen päivä 2015 kesälomareissullaan Kilpisjärvellä. Kuvassa lintu ikään kuin katselee lumihuippuisia tuntureita ja Kilpisjärveä.

– Noustiin Saanan päälle ensin portaita pitkin. Tunturin reunalla katseltiin vähän maisemia ja huomasin, että kiiruna hyppii meidän takana. Jäin sitä seurailemaan ja kiiruna kiersi jyrkälle kielekkeelle kallion päälle.

Tilanne ohoi muutamassa sekunnissa

Luotokuvauksessa nopeus on valttia. Paanasella oli aikaa taltioida kiiruna vain muutama sekunti. Lintu ei säikähtänyt kuvausta, vaan pomppi eteenpäin tunturimaastossa.

– Kiirunat tahtovat hyppiä varvikossa eikä niitä meinaa aina huomatakaan, kun ne naamioituvat värityksellään hyvin maastoon.

Juha-Pekka Paananen
Juha-Pekka Paananen Pyhähäkin maisemissa.Heikki Teittinen

Juha-Pekka Paananen tunnustaa, että ehti jo unohtaa kiiruna-kuvan olemassaolon. Kuva makasi tietokoneelle tallennettuna puoli vuotta, kunnes se pompsahti Juha-Pekan näkökenttään hänen etsiessään kuvia luontokuvakisaan. Pompsahduksesta seurasi yllättäen koko kuvakisan voitto.

– Olihan se aika yllätys, kun tieto tuli ja lievä sokkihan se on ollut, kun oma kuva näkyy yhtäkkiä lehdissä, televisiossa ja joka paikassa.

Täytyyhän tästä jonkinlainen taulu teettää.

Juha-Pekka Paananen

Mediajulkisuudesta huolimatta Paananen ei ole kyllästynyt voittokuvaansa.

– Kyllä se vieläkin on hieno kuva ja täytyyhän tästä jonkinlainen taulu teettää seinällekin.

Vaeltamista ja valokuvaamista Juha-Pekka Paananen aikoo jatkaa edelleen. Haaveena on joskus päästä kuvaamaan isompia villieläimiä. Kotimaan eläimistä kiinnostavat karhu, susi, ilves ja ahma.

Kukkia kiven päällä.
Juha-Pekka Paananen
Kiiruna Saana tunturin kielekkeellä.
Kiiruna Saana-tunturin jyrkänteellä.Juha-Pekka Paananen
Aurinko paistaa talvimaisemassa virtaavan veden yllä.
Riekonkoski, Saarijärvi.Juha-Pekka Paananen