Kaijukan saamelaiskylän arjesta syntyi valokuvanäyttely

Saamelaismuseo Siidassa Inarissa avattiin erityinen valokuvanäyttely Kaijukan suvun elämästä ja arjesta poronhoidon parissa Raittijärven syrjäisessä kylässä.

Kotimaa
Gáijjogat čájáhus Siida-museas
Vesa Toppari / Yle

Saamelaismuseo Siidan uusi näyttely kertoo Aslak Juuson, suomalaisittain Kaijukan, jälkeläisten elämästä Raittijärven kylässä. Kylä sijaitsee Enontekiön kunnan pohjoisimmassa osassa, Yliperällä, Käsivarren erämaa-alueella. Kylään pääsee noin 40 kilometrin pituista polkutietä pitkin.

Valokuvaaja Jyrki Kallio-Koski on seurannut Raittijärven saamelaiskylän elämää lähes 40 vuoden ajan. Tältä ajalta on kerääntynyt yli 10 000 valokuvaa. Näistä kuvista hän halusi koota näyttelyn väärtiensä elämästä.

Gáijjogat čájáhus Siida-musea
Vesa Toppari / Yle

Poromies ja kuvataiteilija Antti-Oula Juuso on yksi uuden näyttelyn päätähdistä. Juuso luonnollisesti osallistui näyttelyn avajaisiin ja arvostelee kuvia taiteilijan silmin.

– Minä tykkäsin tuosta kun tuossa on keltaista takana, oranssia ja sitten on tuota sinistä. Jos minä öljyväreillä lähtisin tuon maalaamaan, niin monesti tahtoo tulla vihreäksi tuo. Että siinä on kyllä niin hieno se kuva, kehuu Antti-Oula Juuso.

Gáijjogat čájáhus Siida-musea
Vesa Toppari / Yle

Kuvataiteilija Juuso tykästyi itse valokuvien taiteellisuuteen.

– Että miten ihminen voikin osata ottaa niin hienoja kuvia. Ne ovat kuin enemmänkin luontokuvia. Ja minun silmääni tietenkin, joka itsekin maalannut tauluja, se ottaa juuri esimerkiksi värin, hyvän taustavärin mukaan kuvassa, ylistää Juuso.

Antti-Oula Juuso Gáijjogat čájáhusas Anár Siida-musea
Vesa Toppari / Yle

"Tämä on juuri sellaista, mitä me teemme meidän arkipäivänämme"

Kaijukan suku tunnetaan Käsivarren pororikkaina. Heidän elämänsä pyörii yhden paikan, Raittijärven ympäristössä Käsivarren korkeimmilla tuntureilla. Siellä he elävät porojen kanssa lähes ympäri vuoden. Nyt ihmiset pääsevät valokuvien kautta näkemään, millaista heidän elämänsä on.

Näyttelyvieras, saman kylän asukas Iina-Marja Juuso on tyytyväinen kuvakertomukseen, sillä se kertoo totuuden heidän arkipäivästään, eikä yritä nostaa esille vain erityisyyksiä.

Gáijjogat čájáhus Siida-museas
Vesa Toppari / Yle

– Tämä on juuri sellaista, mitä me teemme meidän arkipäivänämme, kuten tässä yhdessä kuvassa me tulemme lentokoneella kesällä Raittijärvelle. Ja sitten täällä on kuvia, joissa tehdään porotöitä aidalla. Se on niin kuin sitä, mitä jo teemme, että se on oikein mukava tällainen arkipäivä, että eivät yritä näyttää sellaisia erityisiä ja vähän teennäisiä kuvia, iloitsee Juuso.

Gáijjogat čájáhus Anár Siida-musea
Vesa Toppari / Yle

Kuvaaminen luonnossa aikaa vievää työtä

Näyttely on nähtävillä 12.3.2017 saakka Saamelaismuseo Siidassa. Kuvat on kuvattu monen vuosikymmenen ajalta ja kuvaaja Jyrki Kallio-Koski onnistui pääsemään ihmisten lähelle. Aina kuvaaminen ei ollut yhtä helppoa.

Gáijjogat čájáhusa govvejeaddji Jyrki Kallio-Koski
Vesa Toppari / Yle

– Olin etukäteen miettinyt, mitä halusin kuvata, ja jouduin monta reissua tekemään, ennen kuin onnistuin saamaan kuvat. Kuusi vuotta yritin saada kuvaa, jossa vaatimet vasovat, ennen kuin lopulta onnistuin, kertoo Kallio-Koski.

"Näkevät kuinka ovat ennen eläneet"

Nämä kuvat ovat kertomus yhdestä suuresta porosuvusta. Heidän perintönsä elää ja siirtyykin nyt myös kuvasarjana tuleville polville, uskoo Antti-Oula Juuso.

– Tätä nykypäivää minä en vielä osaa sen suuremmin arvioida. Mutta tästä kun menee vielä pitempi aika, niin se alkaa arvo tulla, niin kuin jälkeen minun päivieni, ja lasten lasten ja tutkijoille. Niillehän se on myös yksi tapa nähdä, kuinka ovat ennen eläneet, pohtii Juuso.