Kuntapäättäjät Ylen kyselyssä: Palvelut heikkenevät – suuret kunnat uskovat taloutensa taantuvan

Yli puolet kuntien vaikutusvaltaisimmista luottamushenkilöistä arvioi oman kuntansa tarjoamien palveluiden heikkenevän, kun sote- ja maakuntauudistukset astuvat voimaan.

kunnalliset palvelut (julkiset palvelut)
Imatran valtuusto
Imatran kaupunginvaltuusto kokouksessaan.Yle

Yle lähetti mielipidetiedustelun lokakuun alussa sähköpostitse noin 1 700:lle Manner-Suomen kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle.

Runsas neljännes kyselyn kohteista vastasi kysymyksiin. Vastauksia saatiin 449.

Pyysimme kuntavaikuttajia arvioimaan sitä, millaisia vaikutuksia sote- ja maakuntauudistusten toimeenpanolla on heidän kotikuntiinsa.

Nuo uudistukset muuttavat syvällisesti kuntien tehtäviä ja roolia. Kun sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastuspalvelu siirtyvät kunnilta ja kuntainliitoilta maakuntien hoitoon, kuntasektorin palveluksesta poistuu 220 000 työntekijää. Samanaikaisesti kuntien budjetit supistuvat 50–65 prosentilla nykytasostaan.

Uudistusten yhteydessä jokaisen kunnan veroprosenttia alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä. Veroäyrit jäädytetään vuodeksi. Seuraavien kahden vuoden aikana kunnilla on lupa muuttaa veroäyriä rajoitetusti. Muutos saa olla keskimään 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa.

Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois kunnilta, valtio ottaa niiden rahoituksen hoitoonsa. Sen avulla valtio ohjaa palveluiden tehostamista ja karsintaa. Käytännössä maakunnat päättävät siitä, mitä palveluja kunnista lakkautetaan ja mitä toimintoja keskitetään minnekin.

Arviot palveluiden kehityksestä kunnissa

Kysyimme kuntavaikuttajilta ensin, miten kunnan roolin ja tehtävien muutos vaikuttaa julkisten palveluiden tasoon heidän kunnassaan.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Yli puolet vastaajista (55 prosenttia) arvioi palvelujen kunnassaan heikkenevän muutosten seurauksena. Vastaajat perustelivat näkemystään muun muassa näin.

  • Muutoksen seurauksena palvelutarjonnan keskittyminen todennäköisesti nopeutuu.
  • Kuntien rahallista resurssia leikataan niin voimakkaasti, että palvelutasoa on laskettava huomattavasti nykyisestä.
  • Julkiset palvelut muuttuvat yhä enemmän ostopalveluiksi yksityisiltä yrityksiltä. Päättäjien mahdollisuus vaikuttaa palvelujen laatuun heikkenee, sillä hankintaosaaminen on kunnissa vielä heikkoa.
  • Kun maakunnat eivät saa verotusoikeutta, valtio antaa "määrärahan", jolla sote pitää alueella järjestää ja samalla lähettää suuren osan rahoista pohjoisen ja idän elinvoimattomille maakunnille. Mitä jää etelässä käteen, muuttovoittoisilla alueilla? Heikentyvä sote.

Ryhmittelimme kyselyyn vastanneet iän, sukupuolen, aseman, puoluekannan ja heidän kotikuntansa asukasluvun mukaisesti. Kunnat oli jaettu asukaslukunsa perusteella kuuteen ryhmään. Jaottelu oli sama, jota Kuntaliitto käyttää tutkimuksissaan.

Arviot kunnan palvelutason heikkenemisestä eivät riippuneet merkittävästi vastaajan edustaman kunnan koosta. Sekä kaikkein pienimpien kuntien (alle 5 000 asukasta) että maan suurimpien kaupunkien (yli 100 000 asukasta) edustajista selvästi yli puolet arvioi kotikuntansa palveluiden heikkenevän. Pienimpien kuntien edustajista näin arvioi noin 60 prosenttia ja suurimpien kaupunkien edustajista noin 65 prosenttia.

Pienten ja suurten kuntien edustajien perustelut näkemykselleen poikkesivat kuitenkin toisistaan selvästi. Pikkukuntien edustajien perusteluissa korostuivat seuraavat ajatukset:

  • Päätöksenteko keskittyy, investoinnit keskittyvät maakuntakeskuksiin, uudet työpaikat keskittyvät, väestö keskittyy.

Pienessä kunnassa on vaarana sote-palvelujen tason heikentyminen keskittämisen ja oman päätösvallan karkaamisen takia. Kunnan päätösvaltaan jäävien palvelujen tasoon vaikuttaa tulopohjan säilyminen.

Suurten kuntien edustajat ennakoivat palveluiden heikentyvän seuraavista syistä:

  • Tasapäistävä maakuntamalli hallinnossa ja sotessa tarkoittaa Etelä-Suomen suuria kaupunkeja lukuun ottamatta kaupunkien palvelujen leikkaamista ja eurojen jakamista pikkukuntien palvelujen monipuolistamisen rahoittamiseen.
  • Julkiset palvelut muuttuvat yhä enemmän ostopalveluiksi yksityisiltä yrityksiltä. Päättäjien mahdollisuus vaikuttaa palvelujen laatuun heikkenee, sillä hankintaosaaminen on kunnissa vielä heikkoa.

Erot eri puolueiden edustajien arvioissa

Palvelujen heikkenemistä ennakoivat vahvimmin vasemmistoliittoa ja sosialidemokraatteja edustavat vastaajat. Heistä yli 70 prosenttia ennusti palvelujen heikkenevän. Tämä ei yllätä, koska oppositiopuolueet vastustavat maakuntauudistuksen mallia. Yllättävämpää on se, että maakuntamallia ajavaa keskustaakin edustavista lähes puolet (45 prosenttia) arvioi kyselyssä oman kuntansa palveluiden heikkenevän.

Kokoomuslaisista noin 50 prosenttia oli tällä kannalla. Perussuomalaisista kuntavaikuttajien arviot poikkesivat vastausten yleislinjasta selvästi. Vain 28 prosenttia heistä arvioi kuntansa palveluiden heikkenevän.

Vain hieman alle 10 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi palveluiden paranevan kotikunnassaan uudistusten myötä. Keskeisimmät perustelut tälle kannalle olivat seuraavanlaisia:

  • _Voimme keskittyä koulutukseen, elinkeinopolitiikkaan ja kuntalaisten liikuttamiseen. _
  • Kun sote-asiat jäävät pois kunnan tehtävistä, jää enemmän aikaa keskittyä palveluiden parantamiseen.

Vastaajista 30 prosenttia sanoo, että kunnan palvelutaso pysyy nykyisellään uudistusten jälkeenkin. Monet tähän joukkoon lukeutuvista vastaajista mainitsivat oman kuntansa ulkoistaneen sosiaali- ja terveyspalvelut. Esittämissään perusteluissa tähänkin ryhmään kuuluvat mainitsivat kunnan palveluiden heikkenemiseen liittyviä uhkakuvia.

  • Paljon ei voi enää heiketä pienessä kunnassa. Meidän on huolehdittava, että palvelut säilyvät jossakin muodossa vähintään samalla tasolla tai saatavuudella. Tapa voi olla uudenlainen, pyörien päällä tai muu vastaava.
  • Olemme perehtyneet tähän asiaan jo pitemmän aikaa. Olemme tehneet suunnitelmia uuden tilanteen varalta, jotta emme jäisi tyhjän päälle.
  • On oletettavissa, ettei palvelujen tasoon tule suuria muutoksia. Tosin kiinteistöjen ja palvelupisteiden määrää arvioidaan. Ikävä kyllä suuret kunnat ovat voittajia, koska niiden palvelupisteet säilyvät, mutta pienten kuntien lääkäripalvelut saattavat löytyä kauempaa, mutta ehkä monipuolisempina kuin entisessä, omassa terveyskeskuksessa.

Arviot kuntalaisten hyvinvoinnin kehityksestä

Kuntalaisten hyvinvointikysely
Yle Uutisgrafiikka

Kysyimme myös, miten sote- ja maakuntauudistukset vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin. Vaikka yli puolet vastaajista ennakoi kuntansa palveluiden heikkenevän, vain 42 prosenttia tuosta joukosta arvioi kotikuntansa asukkaiden hyvinvoinnin heikkenevän.

  • Alueuudistus siirtää verotuloja syrjäseuduille PKS seudulta, joten kuntalaisten hyvinvointi heikkenee kun vähemmällä rahalla pitäisi tarjota kaupunkien kasvavalle väkimäärälle yhä enemmän palveluja.
  • Lähipalvelujen oheneminen alentaa koettua hyvinvointia.

Reilu neljännes sanoi, ettei hyvinvointi muutu oleellisesti. Hyvinvoinnin kohenemista ennakoi 21 prosenttia vastaajista. Nämä kaksi ryhmää perustelivat kantojaan melko samalla lailla.

  • Kunnalle jää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä. jos kunnat ottavat sen vakavasti, hyvinvointi voi jopa kohentua.
  • Palveluista tulee tasalaatuisempia.
  • Suurempi hallinnollinen alue tuo vakautta palvelujen saantiin.

Arviot kunnan talouden kehityksestä

Kysely uudistusten vaikutuksesta kunnan talouteen
Yle Uutisgrafiikka

Lähes puolet kuntien huippuvaikuttajista (45 prosenttia) uskoo, että kotikunnan taloudellinen tila heikkenee kunnan roolin ja aseman muuttuessa.

  • _Pienellä veroäyrillä on vaikeampi hoitaa isoja velkamääriä ja investointeja. _
  • Olen huolissani valtionosuuksista. Kunnan verotulopohja kyllä pitää, mutta jos valtio määrää käytännössä kuntaveroprosentin useaksi vuodeksi, paljon on kiinni valtionosuuksien tasosta.

Kuntavaikuttajat povasivat oman kuntansa talouden heikkenevän sitä herkemmin, mitä suurempaa kuntaa he edustivat.

Kysely kunnan talouden heikentymisen vaikutuksista
Yle Uutisgrafiikka

Trendi vastauksissa näyttää selvältä. Se saattaa johtua kuitenkin sekä suurten että pienten kuntien edustajien vastauksista.

Valtaosa suurten kuntien edustajista uskoo, että sote-palvelujen laadun tasoittaminen yhtenäisemmäksi koko maassa johtaa varojen kohdentamiseen syrjäseutujen hyväksi. Toisaalta talousvaikeuksissa kamppailevien pikkukuntien edustajat saattavat kokea, ettei kunnan talous voi enää ihmeemmin heiketä. Siksi he saattavat arvioida, ettei kunnan tilanteessa tapahdu muutosta.

Ne vastaajat, jotka uskovat kunnan talouden pysyvän nykyisellään perustelivat näkemystään varsin samalla tavalla kuin ne, jotka uskovat uudistusten johtavan kunnan talouden kohentumiseen.

  • Periaatteessa kunnan menoista yli puolet siirtyy maakunnalle. Kunnan talouden budjetointi tulee myös helpottumaan erittäin paljon kunhan vain tiedetään tuleva tulotaso. Terveydenhuolto on ollut kaikkein vaikeimmin ennustettava osa budjetissa!
  • Talous muuttuu ennustettavammaksi ja vahvistuu suhteessa siihen, miten se kehittyisi, jos sote olisi edelleen osa kunnan toimintaa.

Kyselyn vastauksista ei voi vetää johtopäätöksiä siitä, miten mielipiteet näistä kysymyksistä jakautuvat kautta puoluekentän. Syynä on se, että osalla puolueista on varsin vähäinen edustus kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajistossa. Esimerkiksi vihreitä on noissa elimissä vähemmän kuin RKP:n edustajia. Myös perussuomalaisten edustus kuntien huippupaikoilla on melko vähäinen.

Kunnanvaltuustojen puheenjohtajien paikoista yhteensä 86 prosenttia on keskustan, SDP:n ja kokoomuksen hallussa. Kunnanhallitusten puheenjohtajuuksista noilla kolmella puolueella on yhteensä 90 prosenttia.

Yle kysyi mielipidetiedustelussaan kuntien luottamushenkilöeliitiltä edellä kuvattujen lisäksi myös monista muista ajankohtaisista asioista. TV1:n A-studio käsittelee kyselyn tuloksia keskiviikkoiltana. Raportoimme kyselystä lisää myös ensi viikonloppuna Ylen verkkosivuilla.

Tekstiä on korjattu klo 15.58. Maininta siitä, että kunnat eivät saisi muuttaa veroprosnttiaan kolmeen vuoteen on muutettu, koska tieto on väärä. Teksti on muutettu muotoon: Sen jälkeen kun kuntien veroäyriä on alennettu 12,3 prosenttiyksiköllä , veroprosentit jäädytetään vuodeksi. Seuraavien kahden vuoden aikana kunnilla on lupa muuttaa veroäyriä rajoitetusti. Muutos saa olla keskimään 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa.