Vaasan osakepankin 25 markkaa vuodelta 1918 – Nämä harvinaiset setelit kertovat Suomen historian kohtalonhetkistä

Itsenäisyyden alkuaikojen myrskyt näkyvät vanhoissa seteleissä mm. päällepainatuksina. Seteleiden suunnittelijoissa on yllätysnimiä.

raha
1000 mk seteli 1909 etusivu.
Jaakko Koskentola

Suomen suuriruhtinaskunnalla oli oma emämaasta poikkeava rahayksikkö vuodesta 1860 lähtien. Suomen Pankki järjesti vuonna 1907 kilpailun uudesta setelimallista. Tuhannen markan seteli oli suurin seteli, mitä siihen mennessä oli painettu. Nykyrahassa sen arvo on noin 4000 euroa. Kilpailulautakunta päätyi arkkitehti Eliel Saarisen luonnokseen, kun itse kilpailu ei tuottanut tyydyttävää tulosta.

1 mk 1916 etusivu.
Jaakko Koskentola

Suomen itsenäistymisjulistuksen päivänä 6.12.1917 painettu ja käyttöönotettu 1 markan seteli. Julistuspäivä oli arkipäivä, joten setelipaino oli normaalisti toiminnassa. Pikkuseteleitä oli ryhdytty painamaan hopean arvonnousun takia, mikä johti hopeakolikoiden häviämiseen. Itsenäistyminen ei aiheuttanut välittömiä muutoksia myöskään seteleiden ulkoasuun. Setelin suunnitteli Väinö Blomstedt.​

Vaasan Osake Pankki 25 mk etusivu.
Suomen Pankki

Sisällissodan alla osa senaatin eli hallituksen jäsenistä oli siirtynyt Vaasaan. Vaasan senaatti poti käteisen rahan pulaa, koska punaiset olivat vallanneet Suomen Pankin pääkonttorin, jossa oli pääosa käteisen rahan holveista. Ratkaisuna olivat Vaasassa sijainneen yksityispankin, Waasan Osake-Pankin liikkeeseen laskemat maksuosoitukset, joita kutsuttiin konttokuranttisekeiksi. Ne suunnitteli myös Vaasaan siirtynyt Akseli Gallen-Kallela.

seteli
Suomen Pankki

Punaisten joukkojen siirryttyä Helsingistä Viipuriin ja sieltä Pietariin, pyysi Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitea venäläisiltä vuonna 1923 luvan tuhannen markan setelin väärentämiseen. Lupa heltisi sillä ehdolla, että väärennöksiä ei levitettäisi Venäjällä. Mutta toisin kävi, mikä aiheutti tappioita Venäjän valtion pankille ja johti jälkipyykkiin Suomen kommunistisen puolueen piirissä.

1000 mk:n seteli.
Jaakko Koskentola

Itsenäistynyt valtio tarvitsi 1920-luvulle tultaessa uutta käyntikorttia. Lisäksi aiemmat vuoden 1909 setelimallin monet eri versiot ja laittomiksi julistettujen seteleiden peukalointi olivat synnyttäneet epäluottamusta Suomen Pankin liikkeeseen laskemia seteleitä kohtaan. Uuden setelisarjan laati jälleen Eliel Saarinen.

Kultakantaseteli 100 mk.
Jaakko Koskentola

Suomi oli luopunut kultakannasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta paluuta pohdittiin. Setelipainossa oli 1924 laadittu luonnos kultakantaan palaamisen jälkeen käyttöön otettavasta 100 markan setelistä, johon oli ensimmäistä kertaa luonnosteltu tunnetun henkilön muotokuva. Hän oli Suomen rahajärjestelmän luomiseen vaikuttanut J. V. Snellman. Seteliä ei koskaan hyödynnetty. Luonnoksen tekijä on todennäköisesti Topi (Toivo) Vikstedt, joka tunnettiin parhaiten pilapiirroksistaan.

500 mk setelin päälle painettu 5000mk.
Suomen Pankki

Vuoden 1939 väliaikainen 5000 markan seteli oli alkujaan vuonna 1932 painettu 500 markan varaseteli. Varasetelin etusivulle painettiin päälle setelin uusi arvo, mutta setelin takasivuun ei tehty mitään muutoksia. Syynä erikoiseen päällepainamiseen oli sodan uhkaan valmistautuminen. Käteistä tarvittiin paljon, suuria summia ja nopeasti, joten ratkaisuksi keksittiin vuosia aiemmin painetut varasetelit. Suomen Pankki oli valmistanut setelipainossaan varaseteleitä mahdollisesti poliittisten väärennösten varalta.

Signe HJ 1000 mk etusivun luonnos.
Suomen Pankki

Talvisodan aikaan suunniteltiin hätäseteleitä, todennäköisesti siksi, että niiden avulla haluttiin varautua seteleiden painamiseen myös poikkeusoloissa ja -tiloissa, jos pommitusten takia tai muista syistä toimintaa ei olisi mahdollista jatkaa setelipainon tiloissa. Postimerkkitaiteilijana tunnettu Signe Hammarsten-Jansson piirsi 500 ja 1000 markan seteleiden luonnokset vuonna 1940. Seteleitä ei koskaan hyödynnetty. Hän on muumeistaan tunnetuksi tulleen Tove Janssonin äiti.

Sodan ja rauhan seteleitä

Setelierikoisuudet on poimittu Antti Heinosen kirjoittamasta ja Suomen Pankin julkaisemasta ”Sodan ja rauhan rahat. Suomen erikoinen setelihistoria 1917–1945” teoksesta, joka kuvaa Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten aikaa seteleiden näkökulmasta.

Antti Heinosella on merkittävä kansainvälinen ura setelialalla. Nykyisin hän johtaa seteliteollisuuden maailmanlaajuista eettistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on estää korruptiota ja edistää kilpailua.

Aiemmin hän toimi Euroopan keskuspankin setelijohtajana ja seteliväärennösten torjunnan keskuspankkiyhteistyöstä vastaavan ryhmän puheenjohtajana. Ennen siirtymistään Euroopan keskuspankkiin Heinonen vastasi maksuvälineistä Suomen Pankissa.