Kilpailu kiristyy kuntavaaleissa – valta uhkaa keskittyä entistä harvemmille

Ensi kevään kuntavaaleissa valitaan nykyistä vähemmän valtuutettuja, minkä vuoksi esimerkiksi Ylitorniolla kokoomus ja SDP saattavat tipahtaa valtuustosta pois.

Ylitornion valtuuston keskustalainen puheenjohtaja Reeta Laitinen. Kuva: Jarno Tiihonen / Yle

Kilpailu kiristyy ensi kevään kuntavaaleissa. Kevään vaaleissa valitaan nykyistä vähemmän luottamusmiehiä, mikä nostaa äänikynnystä.

Kunnat ovat ryhtyneet vähentämään päättäjien määrää pienentämällä valtuustoja ja vähentämällä lautakuntia, koska maakuntauudistus vähentää reippaasti kuntien tehtäviä.

Ylitorniolla voi tulla iso muutos

Esimerkiksi Ylitorniolla on päätetty vähentää valtuutettujen määrä 27:stä 17:ään. Jos kevään kuntavaaleissa äänet jakautuvat kuten edellisellä kerralla, tipahtavat sekä kokoomus että SDP pois Ylitornion valtuustosta.

– Jos näin käy, niin toivon, että lautakuntiin tulisi joka puolueen edustus, sanoo valtuuston keskustalainen puheenjohtaja Reeta Laitinen.

Muutos voi siis kaventaa kuntademokratian edustuksellisuutta, mitä voitaisiin paikata lautakuntapaikoilla.

– Näin toivon. Vastaavasti meillä on tällä hetkellä hyvä edustavuus kaikista kylistä, minkä toivoisin myös jatkuvan tulevassa valtuustossa ja lautakunnissa, Laitinen toivoo.

Päättäjien määrän väheneminen nostaa jokaisen valtuutetun ja lautakunnan jäsenen painoarvoa.

– Näin tapahtuu ja silloin täytyy olla sitoutunutta porukkaa. Korostan, että päättäjien täytyy paneutua asioihin, Laitinen sanoo.

Laitinen toivoo myös, että kuntapolitiikassa korostuisivat entistä enemmän kuntalaisten asia ja puoluepolitiikka jäisi vähemmälle. Vaalikampanjassa keskitytään tällä hetkellä ehdokkaiden hankintaan.

"Katri-ilmiö" siivittää keskustaa

Keskustalla ehdokashankinta on pitkälti samassa tilanteessa kuin edellisissä vaaleissa.

Erityisen hyvin puolueella menee Torniossa, jossa se on, toisin kuin edellisissä vaaleissa, saamassa täyden listan. Tilanne selittyy osin Katri Kulmunin tuomalla nosteella.

– Hän on päässyt puolueen johtotehtäviin. "Katri-ilmiö" näkyy, sanoo Peräpohjolan piirin toiminnanjohtaja Kai Puro.

Luottamuspaikkojen väheneminen ei ole ainakaan vielä vaikuttanut ehdokkaiden halukkuuteen lähteä ehdolle.

– Mutta voi olla, että yhdeltä kylältä tulee vain yksi ehdokas. Kylän ehdokkaan läpimeno halutaan ehkä varmistaa estämällä äänten jakautuminen, Puro pohtii.

Puolueen Lapin piirin toiminnanjohtaja Pekka Lehto pitää mahdollisena, että joku kylä joutuu luopumaan edustuksestaan valtuustossa.

Kokoomuksen paikallisyhdistykset aktivoituneet

Lapin kokoomuksessa kiinnostus ehdokkaaksi asettumiseen on toistaiseksi ollut edellisiä kuntavaaleja runsaampaa.

– Ehdokasasettelu etenee huomattavasti paremmin, sanoo puheenjohtaja Heikki Autto.

Valtuustojen pieneneminen on aktivoinut paikallisyhdistyksiä.

– Kun valtuuston koko pienenee, tarvitaan riittävän laaja lista, jotta kokoomuslainen tulee valituksi, Autto sanoo.

Autto ajattelee, että kuntien tehtävien väheneminen tekee kuntapolitiikasta uudella tavalla mielenkiintoista.

– Kuntien taloudesta tulee ennakoitavampaa, kun sote menee maakunnalle. Käsittelyyn jäävät ne asiat, joihin oikeasti voi vaikuttaa. Tähän asti sote on niellyt kehittämisen voimavarat.

Demareilla kaksijakoista

Demareilla ehdokasasettelu on edelliseen kertaan verrattuna ihan hyvässä vauhdissa Lapin kaupungeissa, mutta pienissä kunnissa on ollut hiljaisempaa.

– Esimerkiksi Kemissä ja Torniossa olemme saaneet paljon uusia ehdokkaita. On kuitenkin joitain pieniä kuntia, joissa oli ehdokkaita edellisissä vaaleissa, mutta joissa ei vielä ole yhtään ehdokasta. Ihan kohtalaisesti saa töitä tehdä, jotta saavutamme edellisten vaalien ehdokasmäärän, sanoo toiminnanjohtaja Paulus Toropainen.

Kun valtuutettujen määrä vähenee, äänikynnys nousee.

– Valtuustojen koon muutoksesta ei ole tullut palautetta. Sen sijaan hieman on tullut viestiä siitä, että lautakuntien väheneminen vaikeuttaa luottamuspaikan saamista. Kukaan ei ole kuitenkaan sillä perusteella kieltäytynyt ehdokkuudesta, Toropainen kertoo.

Vasemmistoliitto: Lista ratkaisee vaalit

Vasemmistoliitolla ehdokashankinta on normaalissa vauhdissa.

– Meillä on nyt toista sataa ehdokasta, mikä on kolmasosa edellisen kerran kokonaismäärästä. Kovimmat nimet saadaan yleensä vasta helmikuussa, kertoo Lapin piirin puheenjohtaja Kati Tervo.

Myös vasemmistoliitossa huomioidaan äänikynnyksen nouseminen.

– Kyllä me olemme huomioineet sen. Tämänkin vuoksi ehdokasasettelu tulee olemaan se, millä vaalit ratkaistaan. Listoille tarvitaan todella vetovoimaisia ja hyviä sekä kaikenikäisiä ja kaikilta aloilta olevia henkilöitä, Tervo sanoo.

Perussuomalaisten mielessä vaalivoitto

Perussuomalaisten Lapin piirin puheenjohtaja Matti Torvinen sanoo ehdokasasettelun olevan hyvällä mallilla. Hänen mukaansa lopullisesta määrästä tässä vaiheessa on kasassa noin kolmannes.

Torvinen uskoo puolueensa ehdokasmäärän kasvavan viime kuntavaaleista. Lisäksi Torvisen mukaan puolue ottaa Lapissa vaalivoiton. Hänen näkemys perustuu puolueen omiin mittauksiin.

– Nyt meillä on muutamaa paikkaa lukuunottamatta 12 - 13 prosentin kannatus. Uskon, että voimme nousta toiseksi suurimmaksi puolueeksi esimerkiksi Rovaniemellä, Kemijärvellä ja Sallassa, Torvinen sanoo.

Edellisissä vaaleissa perussuomalaisten kannatus Lapissa oli 11,5 prosenttia.