Lappeenrannan Energialla uppoaa sähkölinjojen uudistuksiin vuosittain 12 miljoonaa euroa

Lain velvoittamat sähkölinjainvestoinnit otetaan asiakkaiden rahapusseista.

Lappeenranta
Sähköyhtiön miehet poistamassa sähkölinjan päälle kaatunutta puuta.
Lappeenrannan Energialla riittää vielä töitä, jotta myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot saataisiin rajattua lain velvoittamiin aikoihin.Milla Holm / Yle

Lappeenrannan Energian suunnitelmat korottaa sähkön siirtohintoja sai aikaan kipakoita puheluita Yle Radio Suomen Etelä-Karjalan aluelähetykseen.

Lappeenrannan Energia on korottamassa sähkön siirtohintaa ensi vuoden alussa kymmenellä prosentilla. Myös vuonna 2018 hinnat voivat nousta kymmenellä prosentilla ja sen jälkeen vuosittain kahdella prosentilla aina vuoteen 2028 asti.

Nurinaa aiheutti erityisesti korotusten suuruus. Soittajat ihmettelivät esimerkiksi sitä, että jo nyt sähkön siirrosta tuleva lasku on yli kaksinkertainen sähkölaskuun verrattuna.

"Uudistuksen hyödyt asiakkaille"

Sähköverkkoja Lappeenrannan Energialla hoitaa Lappeenrannan Energiaverkot -yhtiö. Toimitusjohtaja Arto Taipale ei ihmettele kovaa palautetta.

Hän kuitenkin muistuttaa, että laki velvoittaa sähköyhtiöitä parantamaan sähkön toimitusvarmuutta. Se vaatii investointeja, jotka Taipaleen mukaan voidaan käytännössä rahoittaa vain hintojen nostolla.

– Joka tapauksessa asiakkaat sen maksavat, koska heille verkkopalvelun hyöty tulee, Taipale sanoo.

Energiaverkoilla ei ole muuta keinoa saada rahaa investointeihin.

– Vararahastoa ei ole.

Investoinnit maksavat Taipaleen mukaan yhteensä arviolta 150 miljoonaa euroa. Tästä eteen päin niihin menee vuosittain keskimäärin 12 miljoonaa euroa vuoteen 2028 asti.

Tuohon mennessä sähköverkkojen pitäisi toimia niin, että asemakaava-alueella sään aiheuttama sähkökatko kestää korkeintaan kuusi tuntia ja haja-asutusalueella korkeintaa 36 tuntia.

Asemakaava-alueet ensin

Lappeenrannan Energiaverkot parantaa ensin asemakaava-alueiden sähköntoimitusvarmuutta eli käytännössä kaivaa sähkölinjat maan alle. Maakaapelointiurakka alkoi Taipalsaarelta ja Savitaipaleelta.

Ensi vuonna tavoitteena on maakapeloida loput Savitaipaleen asemakaava-alueista. Sen jälkeen vuorossa ovat Joutseno, Nuijamaa ja Lemi.

– Tässä on se hölmöys, että joudumme käyttökelpoisiakin linjoja korvaamaan uusilla. Joillakin linjoilla voi olla vielä 20 vuotta elinaikaa, mutta se joudutaan korvaamaan kaapelilla, Taipale kritisoi.

Haja-asutusalueiden sähköverkkojen pariin Lappeenrannan Energiaverkot siirtyy, kun asemakaava-alueet on hoidettu eli käytännössä muutaman vuoden päästä. Samalla yhtiö odottaa uutta tekniikkaa, joka voisi helpottaa asentajien töitä sähkäkatkojen aikana maaseudulla.

– Tuleeko uutta tietotekniikkaa, joka ohjaa asentajia lähelle vikapaikkoja, Taipale havainnollistaa.

Maan alle pitää siirtää vielä 1400 kilometriä johtoa

Lappeenrannan Energiaverkoilla on ylläpidettävänä 2000 kilometriä keskijännitejohtoa. Niistä noin 400 kilometriä on kaapeloitu.

– Tavoitteena on, että kaapelissa olisi vielä 400 kilometriä lisää, Taipale kertoo.

Pienjännitejohtoa puolestaan on yhteensä reilut 4000 kilometriä. Nyt maan alla on liki puolet, tavoitteena on 70 prosentin kaapelointiaste

– Puhutaan tuhannesta kilometristä, jotka pitäisi vielä kaapeloita.

Investoinnit eivät jää näihin vaan muun muassa muuntamoita uusitaan ja osa sähkölinjoista siirretään tienvarsille.

Lisäksi sähköverkkoa tavallaan pilkotaan eli sähkökatkon tullessa talouksia menee nykyistä vähemmän pimeäksi, kun esimerkiksi puu kaatuu sähkölinjalle.

Maaseudun verkkoyhtiöt kaipaavat tukea

Yksi asia Taipaletta harmittaa. Hänen mukaansa verkkoyhtiöt ovat Suomessa epätasa-arvoisessa asemassa.

– Kaupunkialueilla sähkölinjat on pääsääntöisesti maakapeloitu. Siellä toimivat verkkoyhtiöt eivät joudu tekemään mitään ja sähkönsiirtohinta voidaan pitää samalla tasolla kuin nyt.

– Tällaisella haja-asutusalueella hinta on lähtökohtaisesti korkeampi, koska meillä on enemmän kilometrejä ja vähemmän asiakkaita. Se korostuu vielä, kun joudutaan tekemään investointeja, hän jatkaa.

Maaseutuyhtiöt ovat yrittäneet viedä asiasta viestiä päättäjille.

– Eipä siellä ole asiaan puututtu, Taipale toteaa.