Pitäisikö lain määrätä kiusaaja vaihtamaan koulua? "Lapsi ei sitä uhkaa ymmärrä"

Kansanedustaja, joka on tehnyt lakialoitteen vakavien koulukiusaamisten katkaisemiseksi, ihmettelee, miksi Suomessa kiusaamisen uhri on se, joka joutuu vaihtamaan koulua.

koulukiusaaminen
Tiina Elovaara ja Heikki Turkka.
Perussuomalaisten kansanedustaja Tiina Elovaara ja hankepäällikkö Heikki Turkka Aseman Lapsista pohtivat Ylen aamu-tv:ssä keinoja puuttua koulukiusaamiseen.

Koulukiusaajan siirtämisestä toiseen kouluun lakialoitteen tehnyt kansanedustaja Tiina Elovaara (ps.) painottaa, että koulun vaihto ei olisi keino rangaista kiusaajaa. Hänen mukaansa kyse olisi pikemminkin keinosta ratkaista konflikti.

En ymmärrä, miksi meille on syntynyt Suomessa sellainen käytäntö, että meillä koulukiusattu vaihtaa koulua.

Tiina Elovaara

– En ymmärrä, miksi meille on syntynyt Suomessa sellainen käytäntö, että meillä koulukiusattu vaihtaa koulua ja häntä siirrellään, Elovaara ihmetteli tänään keskiviikkona Ylen aamu-tv:ssä.

Elovaara katsoo, että lailla voisi olla myös kiusaamista ennalta ehkäisevä vaikutus. Hän korostaa, ettei halua vähätellä niitä syitä, jotka saavat kiusaajan ajautumaan siihen tilanteeseen, että hänestä tulee kiusaaja.

Tämä on sillä tavalla pöllöä, että se lapsi, jolle tämä uhka tulee, ei sitä ymmärrä.

Heikki Turkka

– On selvää, että siellä on taustalla ongelmia. Painotan, että molemmat tarvitsevat apua ja tukea ja jälkihuoltoa, sekä kiusattu että kiusaaja. Mutta se voisi toimia ennaltaehkäisevänäkin asiana, Elovaara sanoi.

Ylen aamu-tv:n keskusteluun osallistunut Aseman Lasten hankepäällikkö Heikki Turkka ei ole vakuuttunut lakialoitteen toimivuudesta.

– Tämä on sillä tavalla pöllöä, että se lapsi, jolle tämä uhka tulee, ei sitä ymmärrä. Eihän kukaan lapsi näe sitä koko problematiikkaa ja sitä systeemiä, että minut siirretään muualle, jos minä jatkan tätä, Turkka huomautti.

Pistetäänkö vahinko kiertämään?

Elovaara näkee koulun vaihtamisen mahdollisuutena myös kiusaajalle.

Joku voi olla jälkeenpäin myös ihan kiitollinen.

Tiina Elovaara

– Hänelle [kiusaajalle] annetaan mahdollisuus korjata omia arvoja, asenteita ja käyttäytymistä jo varhaisessa vaiheessa. Joku voi olla jälkeenpäin myös ihan kiitollinen, että siihen on puututtu, Elovaara sanoi.

Turkan mielestä kiusaajan siirtäminen ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa.

– Jos minut väkisin siirretään johonkin toiseen paikkaan, niin minun yhteistyöni siellä ei ole hyvää, Turkka pohti.

Voiko kiusaamisen lopettaa lailla?

Turkan mukaan konfliktit pitäisi ratkaista aina kuulemalla sekä uhria että tekijää.

– Eikä sillä tavoin, että meillä ei kuulla uhria tai meillä päätetään ylhäältäpäin, että tekijä nyt joutuu tämmöiseen ruljanssiin.

Turkan mielestä kiusaamista ei pystytäkään ratkaisemaan lailla.

– Ne jotka toteuttavat päivän arkea, niiden pitää ymmärtää, mistä on kyse.

Sekä Elovaara että Turkka kaipaavat kouluihin lisää yhteistyötä kiusaamistapauksissa. Turkan mielestä asian selvittelyyn olisi hyvä saada mukaan myös ulkopuolisia toimijoita, kuten esimerkiksi sosiaali- tai nuorisotoimi.

– Aina pitää muistaa, että joko tekijän tai uhrin – yleensä uhrin – perhe on hirveän loukkaantunut koululle. Silloin jos minä olen loukkaantunut sinulle jostain asiasta, niin et sinä voi hoitaa etkä järjestää etkä sovitella minun asiaani, vaan silloin tarvitaan ulkopuolisia toimijoita, Turkka sanoi.

Elovaaran lakiloite etenee eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina.