Verensokerin mittausta ilman verta – diabeetikoilla hyviä kokemuksia uudesta laitteesta

Sormenpäistä otettavat verinäytteet vähenevät, kun verensokerin tason voi mitata nopeasti vaikka kesken pyörälenkin.

terveys
Verensokerin mittausjärjestelmä
Lukija näyttää sensorin mittaaman verensokerintason ja tallentaa dataa pidemmältä ajalta.Paulus Markkula / Yle

OuluUusi verensokerin seurantajärjestelmä mittaa glukoositason ilman verinäytettä. Freestyle Librellä glukoositasoa seurataan olkavarteen kiinnitetyn sensorin ja lukulaitteen avulla, eikä sen käyttäminen vaadi kalibrointimittauksia kuten muut vastaavanlaiset laitteet.

Oululainen ykköstyypin diabetesta sairastava Taina Turska on käyttänyt laitetta verensokerintason mittaukseen kesästä lähtien.

– Laitteisto mahtuu taskuun, sitä pystyy käyttämään lenkillä kesken matkaa, juomapausseilla pallopeleissä, sensori ei haittaa uimassa ja saunassakin sitä pystyy käyttämään, Taina kertoo kokemuksistaan.

Oulun kaupungin diabeteslääkäri Outi Liisanantti kuvaa mittausjärjestelmää mullistavaksi, joka huomattavasti helpottaa diabeetikon elämää.

– Se vähentää sormenpäänäytteitä, parantaa hoitomotivaatiota, elämänlaatua, hoitotasapainoa ja toivottavasti vähentää hypoglykemiaa. Tämä on todella merkittävä parannus ykköstyypin diabeteksen hoitoon, Liisanantti kertoo.

Muihin markkinoilla oleviin vastaavanlaisiin laitteisiin verrattuna uutta on sen edullisempi hinta.

Mittaukset saattavat lisääntyä

Taina Turskan käsivarren sisäpinnalle on tarralla kiinnitetty kahden euron kolikon kokoinen lätkä, sensori, jonka säie mittaa glukoosiarvoa soluvälitilanesteestä ihon alta. Erillistä lukijaa käytetään sensorin lähellä, ja paksunkin vaatteen läpi se näyttää glukoosiarvon välittömästi.

Yksi käyttäjä kertoi tehneensä maailmanympärysmatkan mittarin avulla.

Outi Liisanantti

Koska verensokerin tason mittaaminen on laitteella nopeampaa ja helpompaa kuin sormenpääverinäytteestä, monet laitteen käyttäjät ovat lisänneet mittauksia.

– Sormenpäästä mittasin kolme neljä kertaa päivässä, ja nyt teen sen keskimäärin seitsemän kertaa päivässä, Taina kertoo. Hän ei tee sormenpäämittauksia enää juuri ollenkaan.

Freestyle Libren käyttäjiä ohjeistetaan varmistamaan mittaustulos sormenpäänäytteestä, jos oma olo antaa aihetta epäillä järjestelmän antamaa tulosta.

Järjestelmä tallentaa myös verensokerintason kehityksen ja historian. Tetoja hyödynnetään, kun säädetään diabeetikon insuliiniannostusta, ruokavaliota ja liikuntaa.

Matkalle maailmanympäri

Seurantajärjestelmä on saatu Suomeen tänä vuonna. Toistaiseksi sitä on tarjolla kuntakäyttöön, eikä sitä voi ostaa henkilökohtaisesti. Kunnat ovat Liisanantin mukaan tilanneet laitetta innokkaasti. Hän itse työskentelee Ivalossa ja Oulussa, ja molemmissa kunnissa sitä on saatavilla.

Tässä vaiheessa se on kuitenkin vain harvojen käytössä.

– Sitä jaetaan valikoiduksi, koska vielä kerätään kokemuksia siitä, kenelle se soveltuu parhaiten. Kaikille diabeetikoille se ei sovi.

Oulussa Freestyle Libreä käyttävät erityisesti lapset ja kehitysvammaiset, sekä sellaiset ykköstyypin diabeetikot, jotka lääkärin arvion mukaan siitä eniten hyötyvät.

– Esimerkiksi henkilöt, joiden hoitomotivaatio ja hoitotasapaino on ollut täysin hukassa ja joille on kehittynyt diabetekseen liittyviä lisäsairauksia.

Ennen mittasin kolme kertaa päivässä, ja nyt teen sen keskimäärin seitsemän kertaa päivässä.

Taina Turska

Oulussa järjestelmää on koekäyttänyt kolmen kuukauden ajan 22 hengen ryhmä. Monet heistä olivat kokeneet elämänlaatunsa parantuneen laitteen myötä.

– Yksi käyttäjä kertoi tehneensä maailmanympärysmatkan mittarin avulla, ja aikavyöhykkeiden ylittäminen mittaamisen vaivattomuuden takia oli helppoa. Eräs oli pystynyt aloittamaan uudestaan hänelle rakkaan maastopyöräharrastuksen, koska mittaaminen onnistuu jopa pyörän selässä, Liisanantti kertoo annetusta palautteesta.

Huonoa palautetta sai sensorin tarrakiinnitys, joka ei urheilusuorituksissa ollut kovin pitävä. Käyttäjät myös toivoivat, että laitteeseen voisi vielä tuntien päästä syöttää nautittuja aterioita ja pistettyjä ateriainsuliineja, kun nyt siihen on aikaa vain viisitoista minuuttia.

Korkea hinta hidastaa yleistymistä

Vaikka laitteisto maksaa vähemmän kuin muut markkinoilla olevat vastaavanlaiset laitteet, se on kallis verrattuna perinteiseen verinäytemittaukseen.

Sensori kestää kaksi viikkoa, ja sen kappalehinta on 53 euroa. Lukijan hinta on 64 euroa. Verensokeriliuskat maksavat noin 50 euroa kuukaudessa.

– Toivottavasti muutkin firmat alkavat näitä kehittää, jolloin hinnat tulevat alaspäin, eikä se olisi enää kustannuskysymys, Liisanantti toivoo.

Hän toivoo myös, että 5-10 vuoden päästä kaikilla ykköstyypin diabeetikoilla olisi vastaavanlainen järjestelmä käytössä, ja jo kahden vuoden päästä kaikkien kokeiltavissa.