1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. valaanpyynti

Kiistelevä valaanpyyntikomissio ratkaisee "merten pandojen" kohtalon

Ilman välitöntä ja tehokasta suojelua maailman pienimmästä pyöriäisestä ei enää tarvitse puhua kansainvälisen valaanpyyntikomission seuraavassa kokouksessa vuonna 2018, sillä silloin laji on mennyttä.

Valaanpyynti
Kalifornianpyöriäisen pyöreä selkä ja pyrstöevä pilkistävät vedestä.
Kalifornianpyöriäinen kotivesissään Meksikon rannikolla.Paula Olson / NOAA

Kansainvälisen valaanpyyntikomissio IWC:n kokouksessa (siirryt toiseen palveluun) yritetään tällä viikolla löytää yksimielisyyttä merten suurten nisäkkäiden tulevaisuudenkysymyksiin, jotka jakavat valaiden suojelun kannattajia ja valaanpyytäjämaita.

Etelä-Atlantille ehdotettu valaiden suojelualue ei tälläkään kertaa onnistunut saamaan äänestyksessä vaadittua kahden kolmasosan tukea. Valaanpyyntiä yhä harjoittavien Japanin, Norjan ja Islannin lisäksi vastaan äänestivät useat Afrikan ja Aasian valtiot.

Suojelupäätös on torjuttu jokaisessa kokouksessa jo vuodesta 2001 alkaen.

– Masentavinta on, että päätöksen estivät käytännössä maat, jotka sijaitsevat tuhansien kilometrien päässä suunnitellulta alueelta eivätkä edes eteläisellä pallonpuoliskolla, sanoo ympäristöjärjestö Greenpeacen edustaja John Frizell.

Japani on kiivain vastustaja

Argentiinan, Brasilian, Uruguayn, Etelä-Afrikan ja Gabonin esittämä Etelä-Atlantin suojelualue olisi 20 miljoonan neliökilometrin laajuinen. Siellä elää 51 valas- ja delfiini- ja pyöriäislajia.

Yli 70 prosenttia viime vuosisadalla tapetuista valaista pyydettiin eteläisen pallonpuoliskon vesillä. Liikavalastus vei monet valaslajit sukupuuton partaalle.

Kaupallinen valaanpyynti on ollut kiellettyä kansainvälisen sopimuksen perusteella 30 vuotta, mutta Japani, Norja ja Islanti perustelevat pyyntiään tieteellisillä tavoitteilla. Suojelualueen kiivaimman vastustajan Japanin mielestä osa kannoista on toipunut jo niin paljon, että myös kaupallinen pyynti tulisi sallia.

Maailmassa on nykyisin kaksi valaansuojelualuetta, Intian valtamerellä ja Etelämerellä, jossa Japani kuitenkin yhä harjoittaa pyyntiä. Portorozissa Sloveniassa perjantaihin jatkuvassa IWC:n kokouksessa on asialistalla myös Australian ja Uuden-Seelannin ehdotus, jossa vaaditaan Japanin valaanpyynnin tieteellisten perusteiden nykyistä tarkempaa seurantaa.

Ihmisten turhamaisuus uhkaa tappaa pyöriäislajin

Kokouksen symboliksi on noussut laji, jonka lopun aika on käsillä: kalifornianpyöriäisten (siirryt toiseen palveluun) määrä on pudonnut alle 60:een. Kaksi vuotta sitten pidetyn edellisen kokouksen aikana niitä oli noin sata. Vuosina 2011–2015 kanta on romahtanut 80 prosenttia.

Kalifornianlahdella pienellä alueella elävä puolitoistametrinen, pyöreä ja lyhytnokkainen "merten panda" on pyöriäisistä pienin ja uhanalaisin.

Lajin kohtaloksi ovat koitumassa meksikolaisten salakalastajien verkot, joilla pyydetään totoabakaloja. Niiden ilmarakoilla uskotaan olevan ikääntymistä estäviä vaikutuksia, ja kuivattujen rakkojen salakuljetus on sitä luokkaa, että niitä kutsutaan merten kokaiiniksi.

Greenpeace-paitaan pukeutunut nuori nainen levittää muovista uimarakkoa. Lattialle on aseteltu kymmeniä muita.
Tältä näyttää "merten kokaiini". Suojelujärjestö Greenpeace esitteli toissa vuonna Honkongissa totoabakalojen uimarakkoja, joista ikääntymistä pelkäävät ihmiset maksavat huimia summia. Hongkongin kautta kulkee rakkojen salakuljetusreitti. Greenpeacella rakot olivat muovisia kopioita.Alex Hofford / EPA

Kahden vuoden päästä kalifornianpyöriäisiä on enää mahdoton pelastaa, sanoo Justin Cooke kansainvälisestä luonnonsuojelujärjestöstä IUCN:stä. Myös IWC:n tieteellisen komitean viimekesäisen raportin mukaan vaihtoehtoja on tasan kaksi: totoabapyynnin välitön lopettaminen tai jäähyväiset kalifornianpyöriäisille.

Uimarakon hinta: kymmeniä tuhansia euroja

Jotkut IWC-maat – muun muassa Japani, Islanti ja Venäjä – ovat sitä mieltä, etteivät kalifornianpyöriäinen tai muut valaiden pienet sukulaiset kuulu IWC:lle.

Kokous on kuitenkin ottanut käsiteltäväksi Yhdysvaltain ehdotuksen totoabojen tilapäisen pyyntikiellon vakinaistamisesta ja IWC-maiden taloudellisesta tuesta Meksikolle, jotta se voisi maksaa kalastajille korvauksia ja auttaa vanhanaikaisen pyyntikaluston uusimisessa turvalliseksi. Ellei kompromissia synny, kokous äänestää ehdotuksesta.

Uimarakkojen kysyntään puuttumisen suojelujärjestöt arvelet liian hitaaksi keinoksi, sillä kiihkeillä markkinoilla yhdestä isosta totoaban uimarakosta voi saada kymmeniä tuhansia euroja. Kalifornianpyöriäisten lisäksi se on ajanut myös totoabat kohti sukupuuttoa.

Lähteet: AFP, Reuters Yle