GTK: Lapissa merkittäviä löytämättömiä kromivarantoja – "ainakin Kemin kaivoksen verran"

GTK:n mukaan yli 90 prosenttia Suomen kromiesiintymien metallisisällöstä on heikosti tutkituissa tai kokonaan vielä löytämättömissä esiintymissä.

kromi
Kemin kaivoksen avolouhos oli käytössä vuoteen 2005 asti.
Suomen ainoat hyvin tunnetut kromivarannot ovat Elijärven Kemin kaivoksella.Risto Koskinen / Yle

Geologian tutkimuskeskuksen mukaan Suomen kallioperässä on merkittäviä löytämättömiä kromivarantoja, jotka painottuvat Lappiin.

GTK:n arvion mukaan Suomen löytämättömien kromiesiintymien sisältämät kromivarannot ovat 50 prosentin todennäköisyydellä ainakin 350 miljoonaa tonnia kromia. Vertailu tunnettujen malmiesiintymien sisältämiin metallimääriin paljastaa, että yli 90 prosenttia Suomen kromiesiintymien metallisisällöstä on heikosti tutkituissa tai kokonaan vielä löytämättömissä esiintymissä.

Kromivarannot sijaitsevat Sodankylän Koitelaisen, Savukosken Akanvaaran, Tornion, Rovaniemen Narkauksen alueella sekä Simon, Keminmaan ja Tervolan rajalla sijaitsevalla Penikoitten alueilla, arvioi GTK.

– Periaatteessa Suomen löytämättömien kromivarantojen potentiaali on kohtuullisen hyvä. Meillä on melko varmasti ainakin Kemin kaivoksen verran vielä löytämättömiä kromivarantoja. Keskimääräinen arvio on huomattavasti enemmän, mutta osa varannoista on todennäköisesti epätaloudellisia, sanoo GTK:n geologi Kalevi Rasilainen.

Kartassa näkyvät tunnetut kromiesiintymät sekä alueet, joilla voi olla löytämättömiä kromiesiintymiä.
Kartassa näkyvät tunnetut kromiesiintymät sekä alueet, joilla voi olla löytämättömiä kromiesiintymiä.GTK

Suomen ainoat hyvin tunnetut kromivarannot ovat Elijärven kerrosmyötäisessä esiintymässä Kemin kaivoksella. Muutama muukin kerrosintruusion sisältämä kerrosmyötäinen kromiesiintymä tunnetaan Pohjois-Suomesta, ja Outokumpu-Jormua -vyöhykkeen ofioliiteista Itä-Suomessa on löydetty kaksi pientä podiformia kromimalmiaihetta, todetaan GTK:n tiedotteessa.

Geologian tutkimuskeskus on arvioinut kromin varannot maamme kallioperässä yhden kilometrin syvyyteen asti.

GTK on jo pitkään arvioinut Suomen löytämättömiä mineraalivarantoja Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen kehittämän menetelmän avulla. Se on arvioinut Suomen kallioperän löytämättömiä mineraalivarantoja vuodesta 2008 lähtien.

– Työn tulokset on tarkoitettu muun muassa malminetsintää suunnitteleville ja avuksi päätöksen tekijöille, kertoo erikoistutkija Pasi Eilu.