Asetuntija: Venäjän Itämerelle siirtämiä sotalaivoja voitaisiin kriisitilanteessa käyttää Suomen eristämiseen

Korveteilla voitaisiin kriisitilanteessa liikutella ohjuksia laajalla alueella Itämerellä, sanoo asejärjestelmien asiantuntija Arto Pulkki.

Ulkomaat
Serpuhov on Bujan M -tyypin alus.
Venäläinen Bujan M -luokan alus Serpuhov. Ohitti Tanskan salmet keskiviikon vastaisena yönä Zeleni Dol-aluksen kanssa. Arkistokuva.Venäjän puolustusministeriö

Venäjän Itämerelle siirtämät ohjuslaivat puhuttavat alueen maissa.

Kriisitilanteessa lähinnä rannikkoalueiden puolustamiseen tai eristämiseen tarkoitetuilla Bujan M -luokan aluksilla voisi olla olennainen rooli, arvioi asejärjestelmien asiantuntija Arto Pulkki.

– Meritorjuntaohjuksilla voidaan vaikuttaa niin kauppa- kuin sota-aluksiinkin eli käytännössä pyrkiä esimerkiksi eristämään Suomen tai Baltian alueen meriliikenne muusta Euroopasta ja Atlantista, Pulkki sanoo.

Kuvassa asejärjestelmien asiantuntija Arto Pulkki TV-haastattelussa.
Asejärjestelmien asiantuntija Arto Pulkki. Yle

Korvetit voidaan ladata pidemmän kantaman risteilyohjuksilla tai erittäin tehokkailla meritorjuntaohjuksilla.

Korvettien risteilyohjusten mahdollinen kantama on 1500 - 2500 kilometriä ja meritorjuntaohjusten 200 - 300 kilometriä.

Korvetit täydentävät ohjusjärjestelmää

Pulkin mukaan risteilyohjukset ja niihin mahdollisesti asennettavat ydinkärjet eivät ole suurin huoli. Meritorjuntaohjuksilla on Itämereen alueella suurempi merkitys, hän arvioi.

Kahdella korvetilla ei eristetä Itämerta, mutta ne täydentävät Venäjän laveteilla ja ajoneuvoissa olevia meritorjuntaohjuksia.

sanomalehden sivu
Ruotsalainen Aftonbladet kertoi ensimmäisten joukossa sotalaivojen ohittaneen Tanskan salmet. Aftonbladet

– Korveteilla saadaan liikuteltua vastaavia ohjuksia isommalla alueella Itämerellä ja esimerkiksi estämään kokonaan liikenne vaikka Merenkurkussa, Arto Pulkki toteaa.

Ohjusjärjestelmä on Pulkin mukaan parasta mitä Venäjällä on meritorjuntaan.

Venäjällä on Itämeren laivastossa ennestään neljä fregattia, joissa on meritorjuntaohjusjärjestelmä.

Risteilyohjusjärjestelmää niissä ei ole, mutta Venäjä on ilmoittanut päivittävänsä aluksia, Pulkki kertoo.

Taistelualukset ohittivat Tanskan salmet keskiviikon vastaisena yönä. Venäjä ei ollut alkuiltaan mennessä vahvistanut alusten saapumista Kaliningradiin.

Venäjän uusin voimannäyte

Mustaltamereltä Itämerelle siirretyt taistelualukset ovat Venäjän tuorein sotilaallinen voimannäyttö, toteaa vanhempi tutkija ja projektipäällikkö Pauli Järvenpää Tallinnassa toimivasta International Centre for Defence and Security -tutkimuslaitoksesta.

– Venäjä haluaa näyttää Itämeren alueella voimaansa. Kahden korvetin matkaa on seurattu jo toista kuukautta, joten se on osittain jo antanut venäläisille sen mitä he hakevat eli näyttävyyttä.

Pauli Järvenpää.
Vanhempi tutkija Pauli Järvenpää. Yle

Järvenpää arvioi, että samasta syystä Zeleni Dol- ja Serpukhov-alukset siirrettiin Välimeren ja Atlantin kautta pidempää reittiä pitkin.

Alukset olisi voitu siirtää Kaspianmeren ja Mustanmeren kanavien kautta sekä Donin ja Volgan suistoja pitkin Suomenlahdelle ja sieltä Kaliningradiin.

"Vastatoimet todennäköisiä"

Vastatoimia korveteille on mahdollisesti luvassa. Nato saattaa lisätä ohjuspuolustustaan Itämeren rantamaissa, Pauli Järvenpää arvioi.

– Pidän sitä aikalailla todennäköisenä. Jos se ei tapahdu aivan lähiviikkoina tai kuukausina, niin pidemmällä aikavälillä varmaan tapahtuu näin.

Kuvassa lentotukialus Amiraali Kuznetsov.
Venäjän varapuolustusministerin mukaan vanha Kuznetsov-lentotukialus korvataan uusilla.EPA / Dover Marina.com

Järvenpää arvioi, etteivät korvetit ole viimeinen asejärjestelmä, josta Kaliningradin yhteydessä puhutaan lähikuukausina.

– 2000-luvun puolenvälin jälkeen Venäjä on satsannut hirmuisen paljon rahaa ja aikaa uusien järjestelmien tuottamisen. Tässä on nyt yksi näyttö siitä, mitä eri asetehtaiden linjoilta tulee.

Aiheuttaa Suomelle päänvaivaa

Pitkän kantaman ohjukset aiheuttavat huolta Itämeren rantamaille.

– Erityisesti Suomelle, joka ei satsaa puolustukseen kovinkaan paljon, se aiheuttaa päänvaivaa, sanoo Järvenpää.

Izvestia-lehden mukaan Venäjä sijoittaisi tulevaisuudessa Itämerelle viisi korvettia. Järvenpää pitää Izvestian tietoja uskottavina.

– Jos venäläiset itse sanovat, että niitä tulee viisi kappaletta niin se varmaan pitää lähestulkoon paikkansa.

Amiraali Kusnetsovin matkalla ongelmia

Venäjän toinen voimannäyttö, sotalaivueen siirto Murmanskista Syyriaan ei sen sijaan ole sujunut erityisen suotuisasti.

Lentotukialus Kuznetsovin tekniset ongelmat ovat herättäneet huomiota.

venäläinen lentotukialus
Lentotukialus Admiral Kuznetsov. Kannella näkyy Suhoi Su-33 ja MiG-29 -hävittäjiä, sukellusveneentorjuntahelikoptereita ja paloautoja. Norjan ilmavoimat / EPA

– Amiraali Kusnetsovin matkan näyttö ei ole ollut kaikilta osin vakuuttavaa. Se mennä nilkutti Englannin kanaalin läpi ja työnsi mustaa savua.

– Se ei ehkä ollut ihan kaikkein parasta näyttöä, mutta ei aina voi onnistua, kommentoi Järvenpää.