Sapovirus jää helposti huomaamatta – saastuttaa veden viikoiksi

Äänekoskella vesijohtoverkoston saastuttanut sapovirus on sitkeä taudinaiheuttaja. Se leviää montaa reittiä ja voi säilyä kantajassaan viikkoja.

virustaudit
Kaivovedestä otetun näytteen laatua tutkitaan laboratoriossa.
Tutkijat havaitsivat sapoviruksen ensimmäisen kerran 1977 Japanin Sapporossa. Aiemmin virus tunnettiin Sapporo-viruksena.Yle

Sapovirus löydettiin Japanissa (siirryt toiseen palveluun) neljäkymmentä vuotta sitten, mutta Suomessa virus on yhä uusi tuttavuus. Esimerkiksi vesiepidemioihin sapovirus on yhdistetty vain harvoin. Tuorein tapaus on tältä syksyltä Äänekoskelta, missä ainakin sata ihmistä on saanut oireita saastuneesta vedestä.

Laajin vesiperäinen epidemia on vuodelta 2012. Tuolloin Siilinjärvellä sairastui 225 ihmistä (siirryt toiseen palveluun) sapoviruksen ja ehec-bakteerin aiheuttamaan vatsatautiin. Moni tapaus on voinut jäädä kokonaan pimentoon.

– Sapoviruksen jäljille on vaikea päästä. Virus esiintyy yleensä muiden taudinaiheuttajien kanssa, ja koska se on harvinainen sitä ei osata epäillä. Voi esimerkiksi olla, että näytteestä pyydetään analysoimaan norovirus, muttei sapovirusta, kertoo elintarvike- ja ympäristövirologian dosentti Leena Maunula Helsingin yliopistosta.

Puutteita on myös itse testeissä: sapovirukset ovat monimuotoinen virusryhmä, eivätkä kaikki testit tunnista kaikkia viruskantoja.

Noroviruksen salakavalampi veli

Sapovirukset tunnetaan huonosti, mutta se tiedetään, että ne kuuluvat kalikiviruksiin ja ovat läheistä sukua norovirukselle. Molemmat virustyypit aiheuttavat samankaltaisia oireita eli ripulia, pahoinvointia ja päänsärkyä.

– Yleisesti sapovirusinfektiossa oireet ovat lievempiä kuin norovirusinfektiossa. Yksittäistapauksessa virusta ei kuitenkaan voida päätellä pelkästään oireiden perusteella, Leena Maunula painottaa.

Toinen ero on, että siinä missä norovirus aiheuttaa ärhäköitä, nopeasti yltyviä epidemioita, sapovirus on salakavalampi.

– Sapovirusepidemia on ehkä siksikin vaikea havaita, että se etenee hitaammin ja sairastuttaa vain pienen osan väestöstä, Maunula kertoo.

Lapset ja vanhukset ovat alttiimpia saamaan oireita, mutta infektion voi saada kuka tahansa. Tauti kestää kahdesta kolmeen päivää, mutta virusta erittyy jopa viikkoja.

– Vielä ei tiedetä, onko se yhtä kestävä kuin norovirus, mutta voidaan olettaa, että kestävyys on hyvin lähellä norovirusta. Sapovirusta on vaikea tutkia, sillä sitä ei vielä pystytä kasvattamaan laboratoriossa, Maunula kertoo.

Vesi kiehuu kattilassa.
Tehokkain keino sapoviruksen nitistämiseen on veden keittäminen.Antro Valo / Yle

Kolmen K:n torjunta – klooraus, keittäminen ja käsienpesu

Kuten virukset yleensä, myös sapovirus säilyy parhaiten viileässä ja kosteassa. Vesijohtoverkosto on virukselle otollinen elinympäristö. Jos mitään ei tehdä, virus elää vedessä viikkoja.

– Parhaat keinot viruksen tuhoamiseen vedestä ovat shokkiklooraus ja keittäminen, Leena Maunula toteaa.

Myös hyvä hygienia on tärkeää, sillä sapovirus voi tarttua ihmisestä toiseen sekä ruoka-aineiden ja pintojen välityksellä.

– Käsienpesu ja klooripohjaiset pesuaineet wc-tiloissa, näitä ihan perusasioita. Korkeampaa hygieniaa kannattaa yrittää ylläpitää ainakin kaksi viikkoa oireiden loppumisen jälkeen, Maunula summaa.