Lapset vaeltavat sankoin joukoin Helsingin seudulta pikkukylään leirille – rahaa kerätään useita vuosia

Suomen yhteensä kymmenessä nuorisokeskuksessa järjestetään vuosittain noin 800 leirikoulua. Nuorisokeskus Anjalassa leirikoulujen määrä on tuplaantunut vajaassa kymmenessä vuodessa.

nuorisotyö
Lapset nostavat limsakoreja torneiksi, jonka päälle kiivetä.
Isoniitun koulun kuudesluokkalaisten keskiviikko alkoi korikiipeilyllä. Taustalla lapsia opastaa Nuorisokeskus Anjalan ohjaaja Petri Korhonen.Ville Pisto / Yle

*KOUVOLA *Anjalan kartanon vanhalla pihamaalla Nuorisokeskus Anjalassa käy kuhina. Nurmijärvellä sijaitsevan Isoniitun koulun 6 A -luokan oppilaiden nelipäiväisen leirikoulun toinen päivä on juuri alkanut.

– Eilen meillä oli leirikaste ja sauna. Tänään meillä on ohjelmassa korikiipeilyä ja matalaharjoiterata. Mukavaa on ollut. Eniten odotan yösuunnistusta, kertoo 6 A -luokan oppilas Jouka Heikkinen.

Neljän päivän leirikoulu ohjelmineen, ruokailuineen ja majoituksineen maksaa 24 oppilaalta, opettajilta ja avustajilta yhteensä noin 5 000 euroa. Isoniitun koulun kuudesluokkalaiset aloittivat rahan keräämisen jo kolmannella luokalla.

– Lapset ovat myyneet pullaa ja mehua kerran kuukaudessa. Tuotto on ollut muutaman satasen päivässä, kertoo Isoniitun koulun opettaja Katja Korkeakoski.

Koko porukka on innoissaan siitä, että leirikouluun vihdoin päästiin.

– Sillä on lapsille tosi suuri merkitys kun me aikuiset satsaamme omaa aikaamme sen verran, että tulemme tänne yhdessä tekemään asioita. Siitä tässä nimenomaan on kyse, että hitsaudumme yhteen porukkana, lapset ja aikuiset kaikki yhdessä, Korkeakoski sanoo.

Lapset ovat myyneet pullaa ja mehua kerran kuukaudessa.

Katja Korkeakoski

Pieni onkin suuri

Leirikoulujen suosio pysyy vankkana.Pienessä Nuorisokeskus Anjalassa järjestettävien leirikoulujen määrä on tuplaantunut alle kymmenessä vuodessa. Tänä vuonna Nuorisokeskuksessa rikotaan ensimmäistä kertaa sadan vuotuisen leirikoulun raja.

– Hyvällä omallatunnolla voin sanoa, että olemme Etelä-Suomen suurin leirikoulujen tuottaja. Suurin osa leirikouluista tulee tänne pääkaupunkiseudulta, sanoo Nuorisokeskus Anjalan toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen.

Anjalassa vierailleet koulut ovat antaneet myönteistä palautetta etenkin leiriohjelmien hyvästä laadusta ja monipuolisuudesta. Leiriohjelmat painottuvat luontoon, historiaan ja seikkailuun.

– Me olemme pienimpien keskusten joukossa Suomessa, mutta me olemme pystyneet satsaamaan nuorisotyön laatuun, sanoo Liikkanen.

Kohti aktiivista kansalaisuutta

Suomen yhteensä kymmenessä nuorisokeskuksessa järjestetään vuosittain noin 800 leirikoulua. Nuorisokeskusten toiminnasta määrää nuorisolaki, ja niitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Vaikka valtio tukee nuorisokeskuksia, leirikouluun haluavat joutuvat maksamaan osan leirikoulusta itse.

– Keskusten tavoitteena on edistää lasten ja nuorten kasvua kohti aktiivista kansalaisuutta. Tärkeää on osallisuus, yhdenvertaisuus, yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys ja yksilöiden tunnistaminen, sanoo nuorisotyön koordinaattori Riikka Rouvinen Suomen Nuorisokeskusyhdistyksestä.

Me olemme pienimpien keskusten joukossa, mutta pystyneet satsaamaan laatuun.

Jenni Liikkanen

Ensimmäinen nuorisokeskus perustettiin vuonna 1982. Toiminnan aloittamisesta linjattiin seitsemän vuotta aiemmin Helsingissä pidetyssä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa.

Syksyllä uudistunut perusopetuksen opetussuunnitelma näyttäisi tukevan nuorisokeskustyötä.

– Siinä on hyvin vahvasti ohjattu perusopetusta käyttämään opetuksessa koulun ulkopuolisia toimijoita. Leirikoulujen profiili voi nousta. Edelleenkään leirikoulut eivät ole kuitenkaan pakollisia kouluille, sanoo Riikka Rouvinen.