Suomen ainoa mummonmökkikylä on ikäihmisen toteutunut unelma – "Se riski kannatti ottaa"

Karjalohjalla sijaitseva ikäihmisille räätälöity omakotitaloalue on ainutlaatuinen Suomessa. Pois muutetaan vain pakon edessä.

Vanhukset ja ikääntyminen
Uutisvideot: Mummonmökkikylä
Uutisvideot: Mummonmökkikylä

Leif Tallqvist saapui katsomaan Karjalohjan mummonmökkikylää yhdeksän vuotta sitten. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin Puujärven rannalla ei vielä silloin ollut muuta nähtävää kuin kuusipuita ja märkä pelto.

– Vaimo sanoi, että nyt hänelle tuli intuitio, että tänne me muutamme. Itse olen paljon varovaisempi, ja olisin halunnut miettiä asiaa. Sitten ajattelin, että jos tässä iässä ei ota riskejä, niin ei mitään saakaan. Pois lähdimme sopimuspapereiden kanssa.

Se on ollut ikuinen haave, että on punainen tupa ja perunamaa, mutta täällä on paljon muutakin.

Eeva Honkanen

.

Karjalohjan mummonmökkikylä.
Yle

Nyt seitsemänkymppinen Tallqvist myöntää ilomielin, että vaimon intuitio oli oikeassa.

– Kyllä se riski kannatti ottaa, vaikka tämä alue oli silloin vielä ihan meidän mielikuvituksen varassa. Eihän meillä ollut mitään käsitystä, että minkälaiseksi tämä alue muodostuu, hän pohtii.

Karaoke raikaa, puhelimet soi ja juttu luistaa

Eeva ja Veijo Honkanen ovat Tallqvisteihin verrattuna vastatulleita, sillä Honkaset ovat asuneet Mummonmökkikylässä pari vuotta. Saarimökki vaihtui omakotitaloon käytännön syistä.

– Mietittiin, että jossain vaiheessa liikkuminen sinne ja sieltä pois on vaikeaa, kun jalka ei välttämättä nouse enää veneen laidan yli, eikä siellä voi liikkua rollaattorilla eikä pyörätuolilla, Veijo muistelee.

Eeva on viettänyt lapsuutensa kesät naapurikylässä Sammatissa, joten alue oli ennestään tuttu.

Eeva & Veijo -emalikyltti.
Yle

– Se on ollut sellainen ikuinen haave, että on punainen tupa ja perunamaa, mutta täällä on paljon muutakin. Naapurit, piha, jossa myllätä aamusta iltaan, metsä ja kirkas tähtitaivas. Täällä olen kotonani, vaikka helsinkiläinen alunperin olenkin, rouva Honkanen sanoo.

Honkaset laskevat saaneensa Karjalohjalla muutamassa vuodessa enemmän ystäviä kuin pääkaupunkiseudulla vietettyjen vuosikymmenien aikana.

Mummonmökkikylän asukkaat viettävät yhteisiä karaokeiltoja, pitävät yllä kaikkien asukkaiden puhelinnumerot kattavaa listaa ja saattavat jutustella postinhakureissullakin toista tuntia.

Yrittäjä: Kuntien pitäisi houkutella lisää eläkeläisiä asukkaikseen

Mummonmökkikylä-idean isä Seppo Syvähuoko kuuntelee asukkaiden tarinointia tyytyväisenä. Karjalohjan kunta kaavoitti alueen Syvähuokon maille hänen omasta aloitteestaan.

– Todettiin, että kaikki kaavoittavat tontteja ja alueita lapsiperheille. Kun Karjalohjalla ei ole kovin paljon töitä tarjolla, niin tänne on lapsiperheiden vaikea muuttaa. Mietittiin, että eläkeläiset eivät tarvitse töitä ja täällä heidän olisi hyvä asua.

Syvähuoko suorastaan yllyttää kuntia houkuttelemaan eläkeläisiä asukkaikseen.

– Nyt kun tulee tämä sote-uudistus, niin iso maakunta vastaa vanhushuollosta ja muusta sellaisesta. Aikaisemminhan, jos pääkaupunkiseudulta tuli Karjalohjalle vanhuksia viettämään eläkepäiviä, niin kulut koituivat kunnalle. Nyt kaupungilla ei pitäisi minun mielestäni olla mitään estettä ottaa eläkeläisiä asumaan tänne.

Samantyyppinen mummonmökkikylä onkin parhaillaan suunnitteilla ainakin Lapinjärvelle.

Leif, Veijo ja Eeva Honkasten talon edustalla.
Leif, Veijo ja Eeva Honkasten talon edustalla.Yle

– He ovat eläkkeensä ansainneet, ja saavat tänä päivänä jopa ihan hyvää eläkettä maaseudun palkkoihin verrattuna, Syvähuoko huomauttaa.

"Kunhan edes nämä nykyiset palvelut säilyisivät"

Karjalohja on sittemmin yhdistynyt isompaan naapuriinsa Lohjaan ja kuntaliitos on tuonut mukanaan huolen sivukylien palveluiden tulevaisuudesta täälläkin.

He saavat jopa ihan hyvää eläkettä maaseudun palkkoihin verrattuna.

Seppo Syvähuoko

– Meillä on vaimon kanssa hyviä kokemuksia terveydenhuollosta, se toimii. Myös koulu on tärkeä, se vilkastuttaa tätä meidänkin kylää, kun meistä moni käy siellä lukumummona ja -vaarina. Kunhan edes nämä nykyiset palvelut säilyisivät, Leif Tallqvist vetoaa.

– Se pelottaa, että jos lääkäripalvelut viedään jonnekin kauas. Jos ajattelee, että täällä olisi loppuelämänsä, niin toivoisi, että ne olisivat lähellä, Eeva Honkanen jatkaa.

Mummonmökkikylästä on lähtenyt koko sen olemassaolon aikana vain kaksi ihmistä. Toinen muutti pois sairauden takia ja toinen menehtyi. Myös sekä Honkaset että Tallqvistit aikovat asua kylässään niin pitkään kuin se on mahdollista.

– Se voi olla, että tulee sellainen elämäntilanne eteen, ettei kuitenkaan onnistu ihan loppuun asti, Leif huokaa.

Tulevaisuuden murehtimiseen ei mummonmökkikylässä kuitenkaan sen enempää aikaa tuhlata. Tällä hetkellä kylässä valmistellaan joulukuun alussa vietettäviä asukkaiden yhteisiä pikkujouluja kovalla tohinalla.