1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lapset ja nuoret

Nuoren karkaaminen on aina vakava asia – päihteet altistavat hyväksikäytölle

Nuoren karkumatkaa edeltää usein jonkinlainen konfliktitilanne. Nuorisokodin johtajaa huolettavat erityisesti huumeet, jotka ovat usein laitosnuoren karkaamisen taustalla.

Lapset ja nuoret
Nuori seisoo portaiden edustalla.
Tiina Jutila / Yle

Nuorten pahoinvointi ja konfliktitilanteet kärjistyvät toisinaan karkaamiseen. Tieto nuoren karkaamisesta leviää nykyisin sosiaalisessa mediassa nopeasti. Karkureiden määrä ei ole kuitenkaan lisääntynyt merkittävästi tilastojen mukaan.

Poliisin tilastossa koko maassa kadonneeksi ilmoitettiin vuonna 2015 yhteensä 369 0-17 vuotiasta lasta tai nuorta. Edellisvuonna karkureita oli koko maassa 398.

Pohjanmaalla nähtiin karkuripiikki vuonna 2014, kun poliisin tietoon tuli 32 kadonnutta edellisvuoden viiden karkurin sijaan. Tilastossa sama henkilö on voinut karata vuoden aikana yhden tai useamman kerran. Luku sisältää vielä kateissa olevat sekä löytyneet.

– Poliisi tiedottaa näistä kadonneista henkilöistä entistä tehostetummin ja yhdessä tilannekeskuksen kanssa niitä pyritään selvittämään, toteaa rikoskomisario Harri Teivaanmäki Pohjanmaan poliisilaitokselta.

Poliisi ottaa katoamiset vakavasti

Teivaanmäen mukaan poliisissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota kadonneisiin. Esimerkiksi tiedotteita lähetetään aiempaa ahkerammin, käytännössä heti kun omaiset ovat antaneet siihen luvan. Usein katoamisilmoitus tehdään ensimmäisen vuorokauden jälkeen.

Ihmiset suhtautuvat katoamisilmoituksiin vakavasti ja yhteydenottoja kadonneisiin henkilöihin liittyen tulee Teivaanmäen mukaan poliisille kiitettävästi. Poliisin mukaan piilossa pysytteleminen on hankalaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Pitkittyneitä tapauksia, joissa on onnettomuuden tai rikoksen mahdollisuus, ei ole lähiaikoina pimeäksi jäänyt. Aiemmat pimeät tapaukset ovat kuitenkin meillä tehokkaassa seurannassa, Teivaanmäki toteaa.

Nuorisokodin johtaja on huolissaan huumeidenkäytöstä

Vaasassa Kustaalan nuorisokodin johtajana työskentelevä Harri Moisio on toiminut lastensuojelun parissa kolmisenkymmentä vuotta. Moisio nostaa esiin päihteet kodista irtaantumisen syynä.

– Kotoa tai laitosympäristöstä irtaantumiseen saattavat olla syynä päihteet. Olen erityisesti huolissani huumeiden esiintymisestä. Niitä on paljon ja helposti saatavilla meidän seudullamme.

Moisio puhuukin jopa huumeaallosta. Huumeiden myötä lisääntyy mahdollisuus nuorten hyväksikäyttöön.

– Huumeiden käyttö saattaa johtaa erityisesti tyttöjen, mutta myös poikien, kohdalla hyväksikäyttöön, jota ei välttämättä moni tule ajatelleeksi. Olen sanonut että huumeita käyttävät nuoret aikuiset, jotka houkuttelevat alaikäisiä mukaan huumemaailmaan, ovat suurin ongelma minkä keskellä elämme.

Ei julkisuushakuisuutta

Nuoret karkailevat erityisesti aikuistumisen kynnyksellä, kun kotona tulee konfliktitilanteita ja irtaudutaan hiljalleen perheestä. Julkisuushakuisuudesta ei karkaamisissa Teivaanmäen mukaan ole kyse. Yleensä tapaukset selviävätkin nopeasti.

Jokainen katoaminen käsitellään tapauskohtaisesti. Poliisi pyrkii ensin rajaamaan pois rikoksen tai onnettomuuden mahdollisuuden ja ottamaan yhteyttä kadonneeseen.

– Yksinkertaisimmillaan soitamme nuorelle ja kyselemme, että missäs nyt menet, vanhempasi ovat huolissaan, Teivaanmäki kertoo.

Teivaanmäen mukaan useat nuorten katoamistapauksista selviävät alkuvaiheessa. Tärkeää on saada luotua yhteys vanhempien ja nuoren välille uudestaan. Poliisi painottaa vanhempien vastuuta konfliktitilanteessa.

– Kyllä nuorella pitää olla joku paikka olla, missä saa purkaa omaa pahaa oloaan. Ei vanhempien tarvitse siihen mukaan lähteä ja kärjistää tilanteita. Pitää pyrkiä sovittelemaan ja olemaan fiksumpi siinä tilanteessa, Teivaanmäki neuvoo.