Lajimustasukkaisuus kostautuu: urheilevien lasten rasitusvammat lisääntyneet

Liian kova ja yksipuolinen treenaus aiheuttaa rasitusvammoja. Lapselle sopiva liikunnan määrä on yksilöllinen, mutta vasta kasvupyrähdyksen jälkeen voi lisätä treenimäärää ja painoja aikuismaiseksi.

Lapset ja nuoret
Lapsi seisoo hiihtosauvojen kanssa ja katselee urheilustadionin valoja.
Liian nopea tie huipulle voi aiheuttaa lapsille vammoja.Sanna Kähkönen / Yle

Olettamus nuorten ja lasten rasitusvammojen yleisyydestä on saamassa vahvistuksen. Vielä käsikirjoitusvaiheessa oleva tutkimus kertoo, että noin kolmannes urheiluseuroissa yläkouluikäisistä mukana olevista tytöistä ja pojista kärsii rasitusvammoista.

– Tutkimustietoa tarkasta kehitystrendistä Suomessa ei vielä ole, mutta tuntuma on se, että ne ovat lisääntyneet, kertoo UKK-instituutin ylilääkäri, lääketieteen tohtori Jari Parkkari.

Parkkari pohjaa tietonsa vielä keskeneräiseen Terveyttä edistävä liikuntaseura -tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten rasitusvammat lisääntyvät samassa suhteessa kuin treenausmäärä. Treenausmäärä puolestaan on kasvava, sillä intensiivinen harjoittelu aloitetaan entistä varhaisemmalla iällä.

Jos selkä kipuilee, siihen täytyy puuttua välittömästi, oli nuori minkä ikäinen tahansa, koska siitä saattaa hoitamattomana jäädä pysyvä haitta.

Jari Parkkari

Lasten ja nuorten rasitusvammojen lisääntymisen on havainnut myös Kajaanissa työskentelevä kirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Jari Halonen.

– Voi sanoa, että tuki- ja liikuntaelinoireista kärsivän nuoren tavallisin vastaanotolle tulosyy on rasitusperäinen. Usein taustalla on jokin lajiharrastus ja tähän liittyvä tuki- ja liikuntaelimistön oire. Voi sanoa, että lähes poikkeuksetta syy löytyy hetkellisestä liika- tai ylirasituksesta.

Yleensä polvessa, selän ongelma voi olla elinikäinen

Rasitusvamma on eri asia kuin harrastuksen parissa sattunut tapaturma. Rasitusvamman aiheuttaa jokin toistuva liike tai liikesarja.

– Yleensä siihen liittyy paikallinen arkuus. Joskus siinä voi olla lievää kudosturvotusta tai voi olla liikerajoitusta siten, että nuori tai lapsi ontuu, kävelyrytmi häiriintyy tai esimerkiksi uudelleen harjoituksiin lähteminen aiheuttaa liikerajoitusta tai kipua, kertoo Halonen.

Jari Parkkarin mukaan nuorilla rasitusvamma syntyy yleisimmin polven alueelle. Rasitusvammoista 16 prosenttia kohdentuu polveen.

Pääsääntöisesti täytyy sanoa, että liikunta ei pidä rajoittaa rasitusvamman pelon takia.

Jari Halonen

– Lonkan ja lantion seudulla vammoista on 11 prosenttia. Alaselässä noin yhdeksän prosenttia, saman verran käden ja ranteen alueella. Säären alueella on kahdeksan prosenttia ja jalkaterän alueella noin kahdeksan prosenttia. Rasitusvammoja tulee kaikissa lajeissa, Parkkari luettelee aikaisempien tutkimusten tietoja.

Yleisimmin rasitusvammaa hoidetaan levolla ja tiettyä kehon osaa kuormittavan lajikohtaisen harjoittelun vähentämisellä tai korvaavilla harjoitteilla.

– Täytyy muistaa, että suurin osa näistä oireista on lieviä, eivätkä vaadi esimerkiksi lääkärillä käyntiä. Oireet voivat aiheuttaa ohimenevää liikerajoitusta tai hieman kipua, mutta eivät ole pitkäkestoisia, Halonen huomauttaa.

Cheerleading esitys urheiluhallissa.
Lapset ja nuoret tarvitsevat liikuntaa.Yle

Rasitusvamma aiheuttaa nuorelle harvoin kauaskantoisia seurauksia, ellei kyseessä ole selän rasitusmurtuma, joka voi jäädä pysyväksi.

– Noin puolella, joilla tulee rasitusmurtuma selkään kasvuiässä, jää murtuma pysyväksi, Parkkari kertoo.

Rasitusmurtuma voi aiheuttaa selkään kipuilua läpi elämän.

– Jos selkä kipuilee, siihen täytyy puuttua välittömästi, oli nuori minkä ikäinen tahansa, koska siitä saattaa hoitamattomana jäädä pysyvä haitta, Parkkari jatkaa.

Nopea tie huipulle aiheuttaa vammoja

Syynä rasitusvammoille ovat yksipuoliset ja kovat treenit. Lapset aloittavat jo varhaisella iällä lajikohtaisen treenauksen, mikä kuormittaa kehossa jatkuvasti vain tiettyjä lihaksia, eikä treenien välissä välttämättä harrasteta muuta liikuntaa. Parkkari sanoo, että myös vanhemmat ja valmentajat ovat asiassa vastuussa.

– Nuoret viedään tosi aikaisin yhteen lajiin. Ei ehkä anneta vapautta tehdä montaa lajia. Jos on jossain joukkueessa sisällä, on vaikea päästä tekemään oman lajin ulkopuolelle. Pidetään mustasukkaisesti kiinni nuorista ja yritetään nopeasti päästä oman lajin huipulle. Silloin tulee loukkaantumisia ja vammoja, jolloin unelma huipun saavuttamisesta saattaa kariutua.

Lapsen ja nuoren liikkumisen pitäisikin olla mahdollisimman monipuolista. Tavoitteellisesti treenaavan nuorten valmentajien pitää osata huomioida yksilölliset fysiologiset tekijät. Nuorten fyysisten ominaisuuksien kehityserot voivat nimittäin olla ikäluokan kesken suuriakin.

Kuvassa lapsia jalkapallokoulussa.
Nuoren rasitusvamma aiheutuu useinmiten polven alueelle.Petra Haavisto / Yle

– Esimerkiksi 14 vuoden iässä sekä pojilla että tytöillä saattaa olla hyvinkin merkittäviä eroja pituuskasvun ja muun elimistön kehittymisen suhteen ja näihin liittyen ominaisuuksiin, joita eri lajiharjoitteissa tarvitaan, Halonen huomauttaa.

Herkin vaihe rasitusvammoille on juuri kasvuspurtti-ikä. Parkkarin mukaan ennen kasvuspurttia lapsen tulisi liikkua mahdollisimman monipuolisesti.

– Kun kasvu on ohi, sitten vasta voidaan siirtyä vähitellen aikuismaiseen harjoittelun: keskittymään yhteen lajiin ja harjoittelemaan kovemmilla määrillä ja ottaa lisäpainoja käyttöön. Kasvuvaiheessa pitää välttää lisäpainoja ja käyttää omaa kehonpainoa harjoittelussa, Parkkari kertoo.

Liikkumattomuus suurempi ongelma

Vaikka rasitusvammat ovat yleistyneet, ei Jari Halonen näe ilmiötä ongelmana, sillä vakavat rasitusvammat ovat edelleen nuorilla harvinaisia ja vammojen paranemistaipumus on hyvä.

– Pääsääntöisesti täytyy sanoa, että liikunta ei pidä rajoittaa rasitusvamman pelon takia. Pitää muistaa, että nuoren kasvava elimistö tarvitsee liikuntaa ja ärsykkeitä, Halonen kertoo.

Ennemminkin Halonen kokee lasten ongelmaksi lasten liikkumattomuuden, sillä tutkimukset kertovat, että suuri osa suomalaisista lapsista ei liiku tarpeeksi.

On suositeltu, että lapsi liikkuisi viikossa ikävuosiensa määrän tunteja.