"Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia" – Oikeusministeriöltä ohjeet kielellisten vaikutusten arviointiin

Oikeusministeriö on julkaissut viranomaisille tarkoitetut ohjeet kielellisten vaikutusten arvioimiseen. Ohjeet koskevat nimenomaan kansalliskieliä, mutta niitä voidaan käyttää myös arvioitaessa vaikutuksia saamen ja muiden kielten käyttömahdollisuuksiin.

Kotimaa
Aakkosia kirjoitettuna taululle.
Laura Tolonen / Yle

Oikeusministeriö on julkaissut viranomaisille tarkoitetut ohjeet kielellisten vaikutusten arvioimiseen (siirryt toiseen palveluun). Ohjeet koskevat nimenomaan kansalliskieliä, mutta niitä voidaan hyödyntää myös arvioitaessa vaikutuksia saamen ja muiden kielten käyttömahdollisuuksiin.

Ohjeet ovat suunnattu erityisesti tahoille, jotka osallistuvat lakien säädösvalmisteluun.

Ohjetta on noudatettava lakeja ja erilaisia ohjeistuksia valmisteltaessa, erityisesti silloin, kun ne koskevat hallinnollisia muutoksia.

Kielelliset vaikutukset näkyvät monin tavoin

Lainsäädännön kielelliset vaikutukset saattavat kohdistua vain yhteen ihmiseen tai kokonaiseen kieliryhmään.

Lainsäädännöllä voi olla yhteisvaikutuksia, jotka kohdistuvat erityisesti kielellisiin vähemmistöihin. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia. Yksittäisen ihmisen osalta kyse on siitä, että toteutuvatko hänen lailliset oikeutensa käyttää äidinkieltään ja saada kielellään tietoja ja palveluita.

– Kyse on esimerkiksi siitä, voiko henkilö tehdä ajanvarauksen omalla kielellään ja ymmärtääkö hän, mitä päätöksessä lukee.

Aluejakoon pyrittävä

Viranomaisten on itse huolehdittava, että kielelliset oikeudet toteutuvat. Kielellisten oikeuksien toteutumisen vaatimus on, että koko työprosessi tapahtuu asiakkaan omalla kielellä.

Ilmoituksessa todetaan, että hallintoa järjestettäessä on pyrittävä aluejakoon, jolla turvataan suomen- ja ruotsinkielisten mahdollisuudet saada palveluita omilla kielillään samanlaisten ehtojen puitteissa.