Valtakunnansyyttäjänvirasto ei vaadi uusnatsistista Suomen Vastarintaliikettä lakkautettavaksi – Poliisihallitus pohtii vielä

Uusnatsijärjestön lakkauttaminen nousi julkiseen keskusteluun Helsingin Asema-aukion mielenosoituksen jälkeen.

Suomen vastarintaliike
Helsingin asema-aukio muistotilaisuus 18. syyskuuta.
Helsingin asema-aukiolla pidettiin muistotilaisuus 18. syyskuuta.Berislav Jurišić / Yle

Valtakunnansyyttäjänvirasto ei vaadi uusnatsistisen Suomen Vastarintaliikkeen lakkauttamista. Valtakunnansyyttäjänvirasto ja Poliisihallitus pohtivat lakkauttamiskanteen nostamista hetki sitten päättyneessä palaverissa.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesi Ylelle, että Poliisihallitus pohtii vielä, nostaisiko se lakkautuskanteen.

Uusnatsijärjestön lakkauttaminen nousi julkiseen keskusteluun Helsingin Asema-aukion mielenosoituksen jälkeen.

Poliisi epäilee Suomen Vastarintaliikkeen (SVL) aktiivijäsentä Jesse Torniaista pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Torniaisen epäillään potkaisseen Helsingin Asema-aukiolla syyskuussa pidetyssä mielenosoituksessa nuorta miestä, joka kuoli myöhemmin.

Julkisuudessa useat poliitikot ovat vaatineet Suomen Vastarintaliikkeen lakkauttamista. Yhdistyslain mukaan yhdistys voidaan lakkauttaa, jos se toimii olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja. Yhdistyksen lakkauttamiskannetta voi ajaa käräjäoikeudessa Poliisihallitus tai syyttäjä.

Kokoukseen osallistunut apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sanoo, että Poliisihallitus on luontevampi taho mahdollisen kanteen ajamiseen, sillä tämänkaltaiset asiat liittyvät yhteiskuntarauhan turvaamiseen.

Valtakunnansyyttäjä: Istuu huonosti modernin syyttäjänlaitoksen rooliin

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan kanteiden nostaminen yhdistyksen lakkauttamisasioissa istuu huonosti modernin syyttäjänlaitoksen rooliin.

– Syyttäjänlaitoksen kannaltahan yhdistyksen lakkauttamiseen liittyvä kanteen ajaminen on kovasti poikkeuksellinen tapa toimia. Syyttäjänlaitoksen rooli on viime vuosina painottunut rikosvastuun toteuttamiseen ja siihen liiittyvien rikosasioiden hoitamiseen. Tällainen toimintahan ei sitä ole. Tämä on ennemminkin muuta yhteiskunnallista puhtaanapitoa, jos näin voi sanoa.

Hän kommentoi syyttäjänlaitoksen roolia vastaavankaltaisissa tapauksissa yleisellä tasolla.

Nissisen mukaan syyttäjänlaitoksen rooli yhdistyksen lakkauttamiskanteen nostajana on jäänne niiltä ajoilta, jolloin syyttäjänlaitos nähtiin "oikeudellisena yleishuolitsijana". Hänen mukaansa kanteen nostaminen sopisi luontevammin muille tahoille ja lakia kannattaisi siltä osin uudistaa.

– Pidemmällä aikajänteellä tätä voisi arvioida niinkin, että esimerkiksi patentti- ja rekisterihallitus, jolle kuuluvat yhdistyslain mukaiset toimenpiteet muutoinkin, olisi taho, joka näissä tilanteissa tarvittaessa poliisin ohella voisi toimia kanteiden ajanana yhdistyksen lakkauttamista koskien.