1. yle.fi
  2. Uutiset

Tunnistaako aikuinen lapsen valheen? – Tutkimus: Eipä juuri

Suomalaisasiantuntijan mukaan pieni lapsi ei aina edes ymmärrä valehtelevansa tai sitä, mikä on oikein ja mikä väärin.

tiede
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Pystyykö aikuinen tunnistamaan, kun lapsi valehtelee? Eipä juuri, jos äskettäin julkaistuun tutkimukseen on uskominen.

University of Californiassa tehdyn tutkimuksen mukaan aikuinen pystyi erottamaan valheen totuudesta vain 54 prosentissa tapauksista – eli vain hitusen useammin kuin arvaamalla. Tohtoriopiskelija Jennifer Gongolan johtamassa tutkimuksessa yhdistettiin tietoja 45 aiemmasta kokeesta, joihin osallistui yhteensä 8 000 aikuista ja 1 800 lasta.

Mukana oli lapsia aina 15-vuotiaiksi asti. Aiemmin on tiedetty, että jo kolmivuotiaat lapset osaavat valehdella.

Valehtelua testattiin monin tavoin, mutta tyypillisesti kyse oli tilanteesta, jossa lapselta kysyttiin, oliko hän katsellut leikkikalua, jota hänen oli pyydetty olemaan katselematta. Kun aikuinen poistui huoneesta, seurattiin lasten toimintaa videolta.

Aikuiset tunnistivat paremmin tilanteen, jossa lapsi pysyi totuudessa. Todenmukaisuus tunnistettiin 64 prosentissa tapauksista. Sen sijaan valehtelu ymmärrettiin valehteluksi vain 48 prosentissa tapauksista.

– Aikuiset tapasivat olettaa, että heille puhuttiin totta, vaikka heille kerrottiin, että 50 prosenttia lapsista valehtelee, sanoo Gongola.

Lapset näyttivät usein syyllisiltä - turhaan

Yhdeksi syyksi heikkoon tuloksen arveltiin sitä, että lapset usein näyttivät syyllisiltä, vaikka he eivät olisikaan valehdelleet.

Tutkijat havaitsivat myös, että sosiaalityöntekijät, poliisit ja opettajat pärjäsivät testissä paremmin kuin vanhemmat. Ero ei tosin ollut järin suuri: ammattilaiset ylsivät 56 prosentin virheettömyyteen.

Gongola päättelee tuloksesta, että ammattilaisenkaan arvioon puheen rehellisyydestä tai epärehellisyydestä ei pidä suhtautua lopullisena totuutena.

Hän korostaa myös sitä, että useimmissa kokeissa aikuiset eivät tunteneet lapsia. Tulos olisi voinut olla erilainen, jos vastaajat olisivat olleet lasten vanhempia tai opettajia.

Toisaalta eivätpä aikuiset ole kovin päteviä tunnistamaan myöskään toisen aikuisen valehtelua. Testeissä on päädytty arvioon, että aikuiset tunnistavat 55 prosenttia toisten aikuisten valheista.

Gongolan mukaan aikuisten oletus on, että lapset ovat huonoja valehtelijoita ja aikuiset hyviä tunnistamaan heidän vilpistely-yrityksensä. On tärkeää tietää, ettemme ole niin tarkkoja kuin kuvittelemme, hän sanoo.

Suomalaisasiantuntija: Ilmeet ja kehon kieli voivat paljastaa

Dosentti Nina Sajaniemi Helsingin yliopiston Opettajainkoulutuslaitokselta korostaa, että valehteleminen on mahdollista nähdä muissa kuin ei-kielellisissä viesteissä.

Jos aikuinen havainnoi ilmeitä ja kehokieltä, on hänellä parempi mahdollisuus huomata ristiriita ja saada lapsi kiinni valehtelemisesta. Moni vanhempi uskoo liian helposti, mitä lapsi sanoo, Sajaniemi korostaa.

Sajaniemen mukaan lapsen kohdalla on kuitenkin kyse orastavasta tietoisuudesta siitä, mikä väärin mikä oikein. Lapset puhuvat sitä, mitä he olettavat aikuisten haluavan kuulla. Heillä ei ehkä ole tietoista tarkoitusta valehdella, vaan kyse on lapsen tavasta reagoida yhteen palaan todellisuutta kerrallaan.

Lapsi ei myöskään kykene järin hyvin jarruttamaan uteliaisuutta tai viivästyttämään välitöntä mielihyvää, vaan hänellä saattaa olla suuri kiusaus sanoa, että on toiminut ohjeiden mukaisesti, vaikkei niin ole tapahtunut.

Lapsi ei välttämättä aina edes ajattele valehtelevansa. Hän vain käsittelee kulloistakin todellisuutta ja yrittää saada sen sopimaan omassa mielessä olevaan senhetkiseen tilanteeseen. Sitä paitsi pienillä lapsilla moraalikehitys on vasta muotoutumassa, Sajaniemi muistuttaa.

Turvautuuko lapsi "valkoisiin valheisiin"?

Myötätuntoon liittyvät niin sanotut valkoiset valheet ovat oma asiansa, myöntää Sajaniemi. Ei ole sopivaa sanoa toiselle, että hänellä on yllään kamalat vaatteet.

– On sosiaalista taitavuutta asettaa sopivasti sanansa, että vuorovaikutus pysyy joustavana. Valkoiset valheet ovat moraalisesti hyväksyttäviä, kun toiselle ei haluta aiheuttaa pahaa mieltä.

"Rehellinen valhe" taas on sellainen, jossa ihminen kieltää varastaneensa, vaikka on niin tehnyt. Jos valheen sanoja tietää tehneensä väärin, on kyse valheesta, joista pitäisi jäädä kiinni. Toisaalta tällaiset valheet ovat sellaisia, joista jää helpommin kiinni, Sajaniemi sanoo.

Lue seuraavaksi