Selkärankaisten määrä on puolittunut – ihmisen kulutusjuhlat tuhon taustalla

Jos nykyinen tahti jatkuu, pian selkärankaisista on tuhottu 67 prosenttia, jolloin myös ihmisen olo maapallolla vaikeutuu. Ratkaisuja on kuitenkin olemassa.

tiede
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Maailmanlaajuinen Living Planet -indeksi osoittaa, että selkärankaislajien populaatioiden yksilömäärät ovat vähentyneet 58 prosenttia vuosina 1970–2012. Maailman nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen yksilömäärä on siis vähentynyt keskimääräisesti yli puolella reilussa 40 vuodessa. Keskimääräinen lasku on kaksi prosenttia vuodessa, eikä vauhdin hiipumista ole näkyvissä.

– Tämä selkeästi osoittaa, että on tehtävä isoja muutoksia, että tämä käyrä saadaan kääntymään toiseen suuntaan. Jos näin ei tapahdu, niin tämä ei ole vain luonnon ongelma, vaan meidän ihmisten ja ihmiskunnan ongelma. Ei ole enää mahdollista tuottaa meille ruokaa, vettä ja energiaa, jos ekosysteemit eivät yksinkertaisesti toimi, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

epa05593700 A handout picture provided by Wildlife Photographer of the Year.
Snapper party,
Tony Wu, US 
Winner, underwater category
For several days each month, thousands of two spot red snappers gather to spawn around Palau in the western Pacific Ocean. The action is intense as the fish fill the water with sperm and eggs, and predators arrive to take advantage of the bounty. Noticing that the spawning ran ?like a chain reaction up and down the mass of fish?, Wu positioned himself so that the action came to him. On this occasion, with perfect anticipation, he managed to capture a dynamic arc of spawning fish amid clouds of eggs in the oblique morning light.  EPA/TONY WU / WILDLIFE PHOTOGRAPHER OF THE YEAR Wildlife Photographer of the Year is developed and produced by the Natural History Museum, London.  HANDOUT EDITORIAL USE ONLY/NO SALES HANDOUT EDITORIAL USE ONLY/NO SALES
epa03521747 Thousands of shark fins are seen drying on the roof top of an industrial building in Hong Kong's Kennedy Town district, Hong Kong, China, 01 January 2013. Shark fin traders in the city have recently changed tactic to drying freshly caught fins from sharks on roof tops instead of on public sidewalks, as a public outcry in the Hong Kong in 2010 forced them to move the fins out of sight. Activists say that shark finning is cruel and wasteful, as the fins of the shark are removed whilst it is still alive, and then the animal is thrown back into the sea to die a slow and painful death. Scientists estimate that the fins of between 26 and 73 million sharks are traded on an annual basis. Solely in Hong Kong, this accounts for about 50% of global imports. According to a 2010 survey by the United Nations International Union for the Conservation of Nature (IUCN) 143 out of a total of 430 shark species are listed as globally threatened, and 54% are at high risk of extinction now or in the near future. The consensus in the scientific community is that this is being driven by overfishing and the Chinese appetite for shark fin soup. Despite widespread global legislation being in place to ban the sale and possession of shark fin in many countries around the world, the Hong Kong government has yet to legislate against shark finning.  EPA/ALEX HOFFORD
Maailman kalakannoista kolmannes on ylikalastettu ja romahtaneita tai elpymässä romahduksesta. Kalakannoista 60 prosenttia kalastetaan kestävyyden rajoilla. Tuhansia hain eviä (oik.) kuivattiin Hong Kongissa vuonna 2013 teollisuusrakennuksen katolla. Arviolta 26-73 miljoonaa hainevää kaupataan vuosittain. Maailman 430 hailajista 143 on uhanalaisia. Kiinalaiset pitävät haineväkeittoa suurena herkkuna.

Luonnon monimuotoisuuden heikentyminen liittyy kiinteästi niitä ylläpitävien ekosysteemien tilaan. Ekosysteemien tuhoutuminen on haitallista myös ihmisille, koska kasvit, eläimet, ilma, vesi, maaperä ja mineraalit tuottavat meille ruokaa, juomavettä, puhdasta ilmaa, energiaa, lääkkeitä ja virkistysmahdollisuuksia. Lisäksi olemme riippuvaisia terveestä ja monimuotoisesta luonnosta: se säätelee ja puhdistaa vettä ja ilmaa, luo suotuisat ilmasto-olosuhteet, takaa pölytyksen ja siementen leviämisen sekä säätelee tuholaisten ja tautien leviämistä.

Sumatrantiikeri Melbournen eläintarhassa.
Palanutta metsää Indonesiassa.
Sadan vuoden aikana olemme menettäneet 97 prosenttia tiikereistä. Salametsästyksen lisäksi tiikereitä uhkaa elinalueiden häviäminen ja pirstoutuminen maa- ja metsätalouden tieltä. Viime vuonna Indonesiassa paloi yli kaksi miljoonaa hehtaaria metsää.

1970-luvun alkuvuosista lähtien ihmiskunta on käyttänyt enemmän luonnonvaroja kuin maapallo pystyy kestävästi tarjoamaan. Vuonna 2012 olisi tarvittu laskennallisesti 1,6 maapalloa tuottamaan ihmisten kuluttamat luonnonvarat ja ekosysteemipalvelut.

Maapallon kapasiteetin voi ylittää tällä tavalla vain lyhyen ajan. Vain lyhyen ajan puita voi siis hakata nopeammin kuin ne kasvavat, kalastaa nopeammin kuin valtamerten kalapopulaatiot uusiutuvat tai päästää ilmakehään enemmän hiilidioksidia kuin metsät ja valtameret voivat sitoa. Ylikulutuksen seuraukset ovat jo selvät: kalakannat romahtavat, elinympäristöt ja lajipopulaatiot pienenevät ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa.

Saimaannorppa
Länsiväylä kuvattuna helikopterista.
Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Saimaannorppia arvioidaan olevan nykyisin noin 360. Koska se elää ja pesii vain Saimaalla, Suomen tulevien talvien jäätilanne on kriittinen norpan tulevaisuuden kannalta. Jos ilmastonmuutos lämmittää Suomen talvet niin lämpimiksi, että talvisin Saimaalla ei ole jääpeitettä, norpalla ei ole myöskään paikkaa mihin pesiä. Liikenne on nopeimmin kasvava ilmastonmuutoksen aiheuttaja.

Ratkaisuja on olemassa

WWF:n pääsihteerin Liisa Rohwederin mielestä myönteistä on se, että voimme kääntää kehityksen kestäväksi, koska keinot ovat tiedossa.

– Pystymme siis vaikuttamaan toiminnallamme asioiden tilaan.

Myönteisiä merkkejä on ilmassa. Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimus on kaikkien aikojen nopeimmin allekirjoitettu ympäristösopimus. Myös Nagoyan biodiversiteettisopimuksessa sovitaan, että luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään vuoteen 2020 mennessä.

– Mitään uutta sopimusta ei enää tarvita, vaan pitää lähteä näitä konkreettisesti toteuttamaan, Rohweder sanoo.

epa03909616 Orangutans at a feeding platform at Camp Leakey in Tanjung Puting National Park in Kalimantan (Indonesian Borneo), Indonesia, 03 September 2013. Orangutan babies are nurtured for long periods unusual in the animal world, staying close for seven or eight years. Orangutans are an endangered species and live only in Borneo and Sumatra, where their numbers are in severe decline. Habitat destruction is the main threat, with logging and clearing of their natural habitat for agriculture and palm oil plantations, as well as mining and forest fires causing the most damage.  EPA/BARBARA WALTON
Mies kaataa öljypalmua.
Sumatran orangit ovat äärimmäisen uhanalainen laji. Elinkykyiset kannat saatetaan menettää jo vuonna 2020. Koko ajan kasvavat palmuöljyplantaasit vievät niiltä elintilan. Palmuöljy on maailman suosituin ruokaöljy. Suomessakin sitä kulutetaan keskimäärin 58 kiloa henkeä kohti, esimerkiksi valmisruoissa, kekseissä ja jäätelössä. Mies kaatoi öljypalmua Indonesiassa laittomien palmuöljyviljelmien vastaisessa taistelussa.

WWF esittää viittä ratkaisua maapallon tilan parantamiseksi:

1. Luonnon pääoman suojelu

Suojelutoimilla joidenkin lajien, esimerkiksi saimaannorpan ja afrikannorsun, määriä on saatu lisättyä. Suojelualueilla lajit voivat paremmin.

2. Kestävämpi tuotanto

Yritysten tuotantotapoja on muutettava radikaalisti. Esimerkiksi palmuöljyä tulisi tuottaa kestävien kriteerien mukaisesti. Sertifiointi takaa, että neitseellisiin sademetsiin ei kosketa, vaan plantaaseja perustetaan joutomaille.

3. Järkevämpi kuluttaminen

Ekologisessa jalanjäljessä suurin on hiilinjalanjälki. Suomessa 40 prosenttia siitä tulee asumisesta, 20 prosenttia ruuasta ja 20 prosenttia liikenteestä. Ruualla on hiilijalanjäljen lisäksi vaikutuksia maankäyttöön ja vesijalanjälkeen. Kaikista yksinkertaisin ja helpoin tapa pienentää ekologista jalanjälkeä ovat järkevät ruokavalinnat eli se, että söisimme merkittävästi vähemmän lihaa, enemmän kasviksia ja enemmän kestävästi pyydettyä kalaa. Kuluttajan pitää myös vaatia, että kaupassa myytävissä tuotteissa käytetty palmuöljy olisi sertifioitua. Suomalaiset myös ylikuluttavat. Hyödykkeitä voisi jakaa ja suosia julkisia liikennevälineitä.

4. Oikeudenmukaisempi luonnonvarojen jakaminen

Oikeudenmukaista olisi se, että alhaisen tulotason maissa kulutus voisi kasvaa ja ihmisillä olisi mahdollisuus hyvään elämään. Suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja yli kolme kertaa maapallon kantokyvyn. Meidän pitäisi vastaavasti vähentää kulutustustamme.

5. Rahavirtojen uudelleenohjaus

Finanssisektorilla sijoitukset ja pääomat pitäisi siirtää pois fossiilisijoituksista. Tämä on voimakas keino edistää sitä, että päästäisiin hiilettömään tulevaisuuteen.

epa05302155 A photograph made available on 12 May 2016 shows a lone elephant standing next to a tree in the Maasai Mara National Reserve in southwestern Kenya, 24 December 2015. At a major conservation conference held in Botswana in 2015, experts have said some 80,000 elephants have been killed by poachers in Africa since 2006, warning that African elephants could be extinct in a next few decades. Another study by Proceedings of the National Academy of Sciences puts the number even higher- more than 10,000 elephants have been killed in Africa from 2010 thorugh 2012.  EPA/DAI KUROKAWA
Norsujen syöksyhampaita poltettiin valtavissa kasoissa Nairobissa.
Kymmenessä vuodessa afrikannorsujen määrä on romahtanut yli 110 000 yksilöllä. Kanta on pienentynyt rajusti muun muassa salametsästyksen takia. Vaarana on, että norsut häviävät Afrikasta meidän elinaikanamme, jos salametsästystä ei saada kuriin. Nairobin kansallispuitossa Keniassa viranomaiset polttivat 105 tonnia norsujen syöksyhampaita ja 1,35 tonnia sarvikuonojen sarvia pois markkinoilta taistellakseen norsujen ja sarvikuonojen salametsästystä vastaan.

Lähteet: WWF