Jo 2-vuotiaat sokerihumalassa – Vero voisi purra sokerikoukkuun

Suomessa on virinnyt halu korvata poistuva makeisvero sokeriverolla. Aikuisten sokerinsaanti on suositusten mukaista, mutta jo kaksivuotiaana lasten sokerinsaanti ylittää suositukset. Suurin osa sokerista saadaan nykyään valmiissa elintarvikkeissa olevana piilosokerina.

A-studio
A-studion sokerikeskustelun osallistujia
A-studiossa keskusteltiin keskiviikkona sokerista.

Useat kansanedustajat ja terveysalan järjestöt ajavat Suomeen terveysperusteista sokeriveroa ensi vuoden alusta poistuvan makeisveron tilalle. Muun muassa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on yksimielisesti asettunut tukemaan kaikkiin elintarvikkeisiin lisätyn sokerin verottamista.

A-studiossa vieraillut keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen on valiokunnan varapuheenjohtaja.

– Sokeriveron pitäisi olla tuntuva, sitä voisi porrastaa niin, että se ohjaisi käyttäytymistä. Sokerin kansanterveydelliset haitat ovat mittavia, Heikkinen toteaa ja pitää sokeria jopa koukuttavampana kuin monet huumausaineet.

Elintarviketeollisuus käyttää sokeria mm. lisäämään makua ja tuomaan elintarvikkeisiin rakennetta. Haitatkin ovat tiedossa. Liika sokeri altistaa ylipainolle. Lisäksi riski mm. kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä useisiin syöpätyyppeihin kasvaa.

Jo 2-vuotias käyttää liikaa sokeria

Ravintosuositusten mukaan lisätystä sokerista saisi saada enintään 10 prosenttia päivän energiasta. Esimerkiksi kevyttä toimistotyötä tekevälle naiselle se tarkoittaa noin pariakymmentä palaa sokeria.

Suomalaisen työikäisen väestön keskimääräinen sokerinsaanti on suosituksen mukaisella tasolla, mutta lasten ja nuorten tilanne huolestuttaa.

– Jo 2-vuotiaana lasten sokerin saanti ylittyy ravitsemussuosituksen mukaisen 10 energiaprosenttia, kertoo Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen.

– Meidän ruokatottumukset rakentuvat perheessä. Ennen ripoteltiin sokeria kahvin tai teen sekaan. Nyt sellainen sokerin käyttö on vähentynyt. Nykyään sokeri tulee piiloista, joita vanhempienkin on vaikeampi huomioida. Lasten ruokavaliossa tulee makeat maitovalmisteet, keksit, pikkuleivät, makeiset, virvoitusjuomat, mehujuomat, Lyytikäinen luettelee.

Jo pari desin hedelmäjogurttipurkissa on neljä palaa lisättyä sokeria.

Sokerin käyttö on kansalaistaito?

HELI TAMMIVUORI
Heli Tammivuori.Yle

Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuoren mielestä sokerin käytössä on kyse kansalaistaidoista eli siitä kuinka hyvin henkilö osaa lukea pakkausmerkintöjä ja ymmärtää oman ruokavalionsa kokonaisuus. Joulukuun puolivälissä päättyy uuden elintarvikeasetuksen siirtymäaika. Silloin viimeistään kaikissa pakkauksissa on oltava aiempaa laajemmat ravintoarvotiedot.

Elintarviketeollisuus pitääkin sokeriveroa epäoikeudenmukaisena. Elintarviketeolllisuusliiton makeisverosta Euroopan komissiolle tekemä kantelu johti siihen, että Suomen hallitus haluaa nyt lakkauttaa vuosittain 100 miljoonan euron verotulot tuovan makeisveron ensi vuoden alusta. Syynä oli komission tulkinta siitä, että makeisten ja jäätelön verottaminen vääristää kilpailua ja on valtiontukisäännösten vastainen.

Elintarviketeollisuusliiton johtajan Heli Tammivuoren mielestä on kyseenalaista ohjaisiko kaikkia elintarvikkeita koskeva sokerivero kulutusta haluttuun suuntaan.

– Suurimmalle osalle väestöstä se olisi rangaistusvero, koska sokerinkäyttö on heillä tasapainossa ja herkkuja saa syödä. Kyse on henkilön ravitsemuksen kokonaisuudesta, Tammivuori perustelee.

– On näyttöä muissa maissa, että heavyuserit ostavat makeisia tai muita herkkuja halvemmasta kategoriasta, mutta vero ei vaikuta saatuun sokerimäärään, hän lisää.

Vähäsokerisia tuotteita kehitteillä

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen sen sijaan pitää sokeriveroa hyvänä keinona ohjata suomalaisten sokerinkäyttöä. Hänen mukaansa on niin kotimaista kuin kansainälistäkin näyttöä siitä, että verotus vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen: esimerkiksi virvoitusjuomien kulutus on Suomessa laskenut vuoden 2011 56 litrasta 43 litraan verotuksen ansiosta.

– Suurin osa väestöstä katsoo myös mitä ruoka maksaaa. Lasten ja nuorten osalta he ostavat pienillä taskurahoilla välipalatuotteita ja juomia: jos hinta nousee, raha ei riitä niin suureen määrään tai niin useisiin ostoksiin, Lyytikäinen uskoo.

Sokerivero voisi kannustaa elintarviketeollisuutta kehittämään entistä enemmän vähemmän sokerisia tuotteita.

– Ilman muuta sitä tehdään koko ajan, että esimerkiksi jogurtista vähennetään sokeria. Elintarviketeollisuus ei pärjää, jollei se kuuntele kuluttajaa, Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuori toteaa.

Juttua muokattu 27.10.2016 kello 11.55:

Täsmennetty tuotteiden ravintoselostetta koskevia lauseita muotoon "Joulukuun puolivälissä päättyy uuden elintarvikeasetuksen siirtymäaika. Silloin viimeistään kaikissa pakkauksissa on oltava aiempaa laajemmat ravintoarvotiedot."

Muutettu viimeistä sitaattia edeltävää lausetta niin, ettei se vaikuta olevan Elintarviketeollisuuden kanta asiaan.