Asiantuntija Venäjän sotalaivoista: Ohjusten kantamat ovat "sotateknistä viihdettä", mutta kilpavarustelu pitäisi saada loppumaan

Korvetit ovat osallistuneet muun muassa Syyrian sotaan ampumalla Välimereltä ja Kaspianmereltä. Itämerellä ne voisivat estää liikennöinin esimerkiksi Merenkurkussa.

Itämeri
Vatiotieteen tohtori Pekka Visuri
Kahden uudentyyppisen venäläisen taistelualuksen on raportoitu saapuneen Itämerelle. Miten merkittävästä asiasta on kyse ja mitä alukset merkitsevät Itämeren alueen turvallisuudelle? Haastattelussa valtiotieteen tohtori Pekka Visuri.

Venäjän sotalaivojen matka ympäri Euroopan on puhuttanut viime päivinä Itämeren alueen maissa. Kaksi Mustanmeren laivaston venäläisalusta matkasi Välimeren kautta pohjoiseen ja saapuivat lopulta Itämerelle tällä viikolla. Alusten matkaa on seurattu ahkerasti erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Myös muun muassa Ruotsin puolustusvoimat on vahvistanut venäläisten korvettien liikkumisen Tanskan salmissa. Sen mukaan kyseessä on kaksi Bujan-M-tyypin alusta. Ne ovat erikoistuneet rannikkoalueilla toimintaan.

Valtiotieteen tohtorin Pekka Visurin mukaan kyseessä ei ole käänteentekevä asia Itämerellä, vaan monilla muillakin sota-aluksilla on samankaltaiset mahdollisuudet sekä ohjusiskuun että myös yhdinkärkien kuljettamiseen.

Nyt on noin 50 vuotta vallinnut se tilanne, että suurvallat pystyvät tuhoamaan minkä maan tahansa maailmassa.

Pekka Visuri

Kalibr-ohjusten myötä Venäjän Itämerellä olevan laivaston iskuetäisyys kuitenkin kasvaisi arviolta nelinkertaiseksi nykyisestä. Ylen aamu-tv:n vieraana olleen Visurin mukaan sillä ei kuitenkaan ole suurta käytännön merkitystä.

– Entisenä strategian opettajana minua on aina pikkaisen huvittanut tämä kantamakaarien piirtely. Ydinaseita taikka tavanomaisia aseita – erilaisia ohjuksia, lentokoneita, sukellusveneitä – on suurvalloilla vaikka kuinka paljon. Näitä kantamia voitaisiin piirtää täysin ristiinrastiin, että tämä ei sinänsä ole mitään uutta. 1980-luvulla, kun puhuttiin keskikantaman ohjuskriisistä Euroopassa, näitä oli joka päivä lehdissä. Sanoisin, että tämä on sellaista sotateknistä viihdettä, Visuri kuittaa.

– Nyt on noin 50 vuotta vallinnut se tilanne, että suurvallat pystyvät tuhoamaan minkä maan tahansa maailmassa, jos siihen syntyisi joku tarve, hän lisää.

Uusi ulottuvuus toimintaan merialueilla

Sen sijaan uudet tulokkaat Itämerellä lisäävät Venäjän mahdollisuuksia estää liikenne esimerkiksi Merenkurkussa.

– Venäjällä on siihen jo muitakin varusteita, mutta nämä ovat tietenkin se uusi ulottuvuus. Nämä on tarkoitettu nimenomaan merialueilla toimintaan, ehkä. Sanon ehkä, koska niillä voidaan tietysti myös maalle vaikuttaa, kuten on ammuttu Välimereltä ja Kaspianmereltä Syyrian maaleihin juuri samoilla laivoilla, Visuri toteaa.

Kilpavarustelu pitäisi ehdottomasti saada Itämereltä katkeamaan, koska Itämeri ei ole sen aiheuttaja.

Pekka Visuri

Hänen mukaansa uusi piirre sen sijaan on se, että tekniikan kehittymisen seurauksena merialueen käyttö kummalta rannalta tahansa vaarantuu, mikä tekisi sodan aikana Itämerestä laivoilla vaikean alueen.

Venäjä myös rakentaa parhaillaan kolmea uutta samanlaista alusta Itämerelle.

– Tässä on kysymys vaiheittaisesta, askel askeleelta tapahtuvasta eskalaatiosta, eli kilpavarusteluaskeleista. Se pitäisi ehdottomasti saada Itämereltä katkeamaan, koska Itämeri ei ole sen aiheuttaja, vaan Itämeri on eräänlainen sivusta-alue, johon voimaa kasataan puolin ja toisin. Tässä on tyypillinen voimannäyttötoimenpide kyseessä, niin kuin yleensäkin laivastoilla.

Visuri myös uskoo, että Nato vastaa Venäjän toimiin lisäämällä jälleen voimaansa Itämerellä. Esimerkiksi Norjaan sijoitettavat yhdysvaltalaisjoukot ovat Visurin mukaan täysin uusi avaus, ja sotilaallisen kilpavarustelun lisääntyminen Itämeren lähistöllä huolestuttaakin valtiotieteen tohtoria.

– Itse olen koko ajan huolissani. Jos tällaisen kilpavarustelun annetaan jatkua, niin siitä tulee vähitellen samantapainen kuin kylmänsodan aikana.