Kaikki eivät reagoi nälän tunteeseen – yksi ateria päivässä ei ole luonnollinen rytmi

Asiantuntija kertoo, että ruokarytmin tulisi olla kaikilla lähes sama, sillä ihminen tarvitsee ravintoa 3–4 tunnin välein pystyäkseen toimimaan.

ravitsemus
Haarukka ja veitsi.
REX / AOP

Ravitsemusasiantuntijoiden mukaan säännöllinen ruokailu ja pienehköjen annosten syöminen noin 3–4 tunnin välein, on terveellisin vaihtoehto. Moni on asiantuntijoiden kanssa eri mieltä. Etenkin keskustelupalstoilta löytyy runsaasti keskustelua siitä, kuinka yksi lämmin ruoka päivässä on paras ruokailutapa, tai siitä kuinka ehtii napostelemaan koko päivänä aikana korkeintaan muutaman kerran jotakin.

Liittyykö ruuansulatukseen tai ruuan tarpeeseen yksilöllisiä eroja, ja voiko jollekin olla paras vaihtoehto syödä vain esimerkiksi iltaisin?

THL:n erityisasiantuntija Heli Kuusipalo ei innostu väittämästä. Hän sanoo, että säännöllinen ateriarytmi on terveellisen syömisen perusta, eikä terveillä ihmisillä ole yksilöllisiä eroja ravintoaineiden imeytymisessä juurikaan.

Esimerkiksi kerran päivässä aterian syöminen ei ole ihmisen luonnollinen rytmi.

Heli Kuusipalo

Esimerkiksi suositusten ateriarytmiin kuuluu niin lämpimiä kuin kylmiä aterioita, ja ateriarytmistä puhuttaessa terveellisellä aterialla tarkoitetaan myös välipalaa, kuten esimerkiksi piimää, marjoja, leseitä ja siemeniä sisältävää juomaa, täytettyä sämpylää tai hedelmäsalaattia.

– Ateria käytetään neljässä tunnissa, verensokeripitoisuudestakin voidaan mitata sitä. Verensokerihan on ihmisen peruspolttoaine, minkä täytyy olla tietyllä tasolla, jotta ihminen jaksaa liikuttaa lihaksia, sydän jaksaa pumpata ja ajattelu pelaa. Siihen tarvitsemme hyvän verensokeritason, joka ei saa olla liian alhainen, mutta ei myöskään liian korkea.

Kuitenkaan koko ajan ei kannata syödä.

– Syömisessä ja energiapitoisten juomien juomisessa täytyy pitää välillä tauko, sillä kahden tunnin välein tapahtuva pikkupalojen napsiminen on terveyden kannalta huono asia.

Kuusipalo lisää, että eroavaisuuksia löytyy siitä, kuinka ihminen reagoi nälkään.

– Meillä ei ole olemassa fysiologisia hälyttimiä, kaikki ihmiset eivät reagoi esimerkiksi nälän tunteeseen samalla tavalla. Nälän tunteen voi myös sammuttaa juomalla vaikka limsaa tai mehua ja jättää sitten syömättä sen takia, ettei reagoi oikein siihen nälkään. Se on toki opettelun asia, Kuusipalo toteaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksessa Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille (siirryt toiseen palveluun)kehotetaan syömään vähintään 4–6 kertaa päivässä. Tuore suositus on suunnattu lapsiperheille, mutta sen ohjeet koskevat sekä lapsia että aikuisia. Suosituksen mukaan ateriavälin tulisi olla niin aikuisilla kuin lapsillakin 3–4 tunnin mittainen. Pieni lapsi pystyy syömään kerralla vain vähän, joten ruoan pitää olla paljon ravintoaineita sisältävää, terveellistä ruokaa.

Kasvishampurilaisateriat lautasella.
Verensokerin ei pitäisi laskea liikaa päivän aikana. Siksi säännöllinen syöminen on tärkeää.Petteri Sopanen / Yle

Kuusipalo huomauttaa, että ihmiset tarkoittavat aterialla usein eri asiaa kuin mitä ravitsemussuosituksissa on ja ehkä ahdistuvat siitä, etteivät ehdi laittaa tai syödä lämpimiä lautasmallin mukaisia aterioita. Esimerkiksi suositusten ateriarytmiin kuuluu niin lämpimiä kuin kylmiä aterioita, ja ateriarytmistä puhuttaessa terveellisellä aterialla tarkoitetaan suosituksissa myös välipalaa, kuten esimerkiksi piimää, marjoja, leseitä ja siemeniä sisältävää juomaa, täytettyä sämpylää tai hedelmäsalaattia.

Jos ruokarytmi on pahasti pielessä, parempaan voi opetella tietoisesti. Huono rytmi ei välttämättä tunnu kehossa heti, mutta voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä esimerkiksi lihomista tai muita ongelmia.

– Täytyy tietysti ensin katsoa syy siihen, miksi ruokavalio on pielessä. Esimerkiksi kerran päivässä kunnollisen aterian syöminen ei ole ihmisen luonnollinen rytmi. THL:n suositus perustuu ihmisen luonnolliseen rytmiin, Kuusipalo sanoo.

Erityisen tärkeää säännöllisyys on lapsille ja nuorille, jotka kasvavat. Kuusipalo sanoo, että lapsi ei pärjää yhdellä ruualla päivässä, vaan aterioita tulee saada useita päivässä.

Terveyden ylläpidon A ja O

Usein esimerkiksi netissä ja erilaisten erikoisruokavalioiden piirissä erikoista ruokarytmiä ja annoskokoja perustellaan sillä, että ruuansulatus on yksilöllinen. Heli Kuusipalo kuitenkin sanoo, että ihmisen fysiologia toimii terveillä ihmisillä vastaavalla tavalla. Keskustelussa otetaan usein kantaa tunnepohjaisella kokemustiedolla, ja reagoidaan virallisia suosituksia vastaan, vaikka ne itse asiassa antavat vapaat kädet, ja jopa kannustavat ihmisiä itselleen sopivien ruokavalioiden toteuttamiseen.

Ihmisen ravintofysiologia ja lähes sadan päivittäin käytettävän ravintoaineen tarve on laajasti ottaen sama kaikille sama, mutta elämäntavoista riippuen ravinnon määrällinen tarve kuitenkin vaihtelee.

– Esimerkiksi urheilijalle on eri ravitsemussuositukset kuin keski-ikäiselle naiselle, Kuusipalo sanoo.

Kajaanilainen liikunnanohjaaja ja personal trainer Henna Salomäki kertoo, että terveellinen ruokavalio ja tarpeeksi usein syöminen auttavat jaksamaan ammatissa, jossa on jatkuvasti liikkeessä.

Haluan syödä sellaista ruokaa, jolla jaksan tehdä töitä.

Henna Salomäki

– Syön yleensä 2,5–4 tunnin välein. Syön 5–6 kertaa päivässä sen mukaan, miten työ rytmittyy. Kun on liikunta-alalla, on pakko syödä usein, jotta jaksaa vetää tunnit ja tehdä muuta. Ei hirveän montaa viikoa tee, jos ei kiinnitä huomiota rytmitykseen, ja että saa tarpeeksi laadukasta ruokaa, Salomäki sanoo.

Koska työ on liikkuvaa, on siihen varauduttava välipaloilla ja suunnittelulla. Ennen Salomäen ruokavalio oli huomattavasti epäsäännöllisempi. Hän sanoo, että on helpottanut elämää, kun on löytänyt oikean rytmin.

– Haluan syödä sellaista ruokaa, jolla jaksan tehdä töitä. Olen huomannut pikku hiljaa kokemuksen mukana, mikä toimii ja mikä ei. Olen joskus syönyt harvemmin ja huommin, mutta huomasin, että se ei tue tätä toimenkuvaa.

Paras keino myös painonhallintaan

THL:n Heli Kuusipalo sanoo, että laihdutusryhmät ovat täynnä ihmisiä, jotka yrittävät olla syömättä tai syövät liian harvoin. Syömättömyys tai ruokailujen jättäminen väliin ei kuitenkaan auta laihtumista, vaan sillä on lähinnä päinvastainen vaikutus painoon.

– Fysiologia ja hengissä pysyminen pakottavat meidät syömään, jolloin ahminta käynnistyy tällaisella syömisen välttämisellä.

Kuusipalo sanookin, että kuten normaalin painon ja terveellisen elämäntavan ylläpitämiseen, myös laihduttamiseen, toimii monipuolinen ja terveellinen syöminen tarpeeksi usein.

– Esimerkiksi joissakin laihdutusryhmissä opetellaan sitä säännöllistä syömistä ja kohtuullisia annoksia. Ne ovat kaksi asiaa. Ravitsemusterapeutin ohjauksessa voidaan saadaan hyviä tuloksia, Kuusipalo sanoo.