Elokuvatuotanto tarjoaa kaupungille nopeasti näkyvyyttä ja imagoa

Tarjoamalla puitteet elokuvatuotannolle kaupunki saa vastineeksi näkyvyyttä, jota sen muuten olisi vaikea saada. Sen varaan on mahdollista rakentaa myös imagoa ja kokonaisia matkailukohteita. Nyt elokuvatuotantoa houkutellaan Suomeen myös ulkomailta.

Tv ja elokuvat
Klaffi
Seppo Sarkkinen / Yle

Kaupungit hyödyntävät elokuvanäkyvyyttä yhä enemmän markkinoinnissaan. Suunta on oikea, mutta suomalaiskunnilla on vielä vain vähän kokemusta siitä, miten repiä kaikki hyöty irti näkyvyydestä, sanoo Länsi-Suomen elokuvakomission komissaari Teija Raninen.

– Suomessa tehdään kuitenkin aika vähän elokuvia, ehkä 25 pätkää vuodessa, ja suurin osa pääkaupunkiseudulla. Kokemuspohjaa ei vielä ole, mutta siihen suuntaan mennään.

Hämeenlinnassa juhlittiin torstaina Luokkakokous 2:n maailman ensi-iltaa kutsuvierasnäytöksessä. Hittielokuvan jatko-osalle odotetaan puolen miljoonan katsojalukuja.

Hämeenlinnan kaupunki on ollut mukana suunnittelemassa esimerkiksi kuvauspaikkoja, mutta myös rahoittanut elokuvaa. Nyt kaupunki on järjestänyt kisan, jolla Hämeenlinnaan yritetään houkutella polttariporukoita, leffan teemaisesti.

– Raha saadaan varmasti moninkertaisena takaisin. Kaupunki ei oikeastaan millään muulla tavalla pääse näkyviin näin nopeasti. Me saamme Hämeenlinnasta puheenaiheen ja kaupunki saadaan myös nuoremman väen tietoisuuteen. Ollaan esillä siellä, missä ei yleensä olla, sanoo Linnan kehityksen markkinoinnin ja viestinnän johtaja Kati Tiitola.

Ravintolamenuita, näyttelyitä, ilmakuvaa, somekampanjoita...

Esimerkiksi Turku ja Vares ovat parivaljakko, jotka suomalaiset liittävät jo automaattisesti toisiinsa. Yhteistyöstä hyötyvät sekä elokuvan tuotantoyhtiö että kaupunki, sanoo Raninen.

– Kaupunki antaa ilmaiset parkkiluvat, tarjoaa kaupungin palveluita, etsii avustajat ja opiskelijat, jotka kirjoittavat blogia kuvauksista. On näyttelyitä, kiertokävelyitä, ajeluita. Turussa on tehty Vares-applikaatio, jolla jokainen voi kävellä kuvauspaikkoja läpi.

– Ravintoloissa on elokuva-menuita ja elokuvista saa sisältöä kaupungin nettisivuille. Sieltä tulee hienoa kuvamateriaalia, esimerkiksi ilmakuvaa. Ensi-iltoja, spesiaalitilaisuuksia ja näyttelijöitä kaupungin tilaisuuksiin, luettelee Raninen.

Lopputulos voi olla palkitseva kunnan kannalta – kuten esimerkiksi Turussa.

– Nähtiin tärkeäksi satsata Varekseen. Ollaan päästy siihen asemaan, että niitä voitaisiin kuvata missä tahansa, niin ihmiset silti luulisivat, että ollaan Turussa, naurahtaa Raninen.

Ensi vuodelle kannustinta: kuntien tulisi tyrkyttää maisemiaan

Raha kannustaa tuotantoyhtiöitä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Elokuvakomissio on yhtiöiden paikallinen oikea käsi ja tukee elokuvaa rahallisesti. Esimerkiksi Länsi-Suomen komissiolla on vaatimuksena, että rahaa jää alueelle nelinkertainen määrä.

Tuotanto näkyy paikallisten yritysten kassassa, mutta myös imagossa.

– Se vaikuttaa esimerkiksi siihen, kun opiskelijat tekevät päätöksiä, mihin kaupunkiin haluavat tulla opiskelemaan. Kaupungissa pääsee avustajaksi ja on rikas, elävä kulttuuritarjonta.

Kuntaliitosta kerrotaan, että kaupungit ottavat nykyään jo paljon hyötyjä irti julkisuuden henkilöistä ja näkyvyydestä. Elokuvat on otettu osaksi matkailumarkkinointia, sanoo markkinointijohtaja Maritta Mäkelä.

– Esimerkiksi Tuurin kyläkauppa, Kemijärvi ja Taivaan tulet ja Vain elämää Hirvensalmella. Kaikki nämä ovat nousseet television puolelta julkisuuteen, sanoo Mäkelä.

Elokuvakomissaari Raninen suosittaakin kaupunkeja ja kuntia haistelemaan mahdollisia kuvauspaikkoja.

– Hallitukselta tuli kymmenen miljoonan tuotantokannustin ensi vuodelle. Olen juuri lähdössä Yhdysvaltoihin puhumaan, että Suomeen kannattaa tulla kuvaamaan kansainvälisiä elokuvia.