Malmin lentokenttää ei pelasta eduskuntakaan, sanovat oikeusoppineet

Helsingin Malmin lentokentän säilyttämisestä eduskuntaan jätetty kansalaisaloite aiheuttaa oikeusoppineissa suurta hämmennystä – puhutaan jopa vallan kolmijaon hämärtymisestä.

Malmin lentokenttä
Malmin lentokentällä järjestettiin juhlalentonäytös Malmin lentokentän 80-vuotisjuhlan kunniaksi.
Berislav Jurišić / Yle

Kansalaisaloite Helsingin Malmin lentokentän säilyttämisestä keräsi lokakuun alkupuolella tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja Lex Malmiksi kutsuttu kansalaisaloite jatkaa eduskuntaan. Siellä siitä käydään lähetekeskustelu, sitten asia viedään valiokuntakäsittelyyn ja tarvittaessa pyydetään lausunto perustuslakivaliokunnalta.

– Jos perustalakivaliokunta katsoo Lex Malmin olevan ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa, ei sitä voida säätää, sanoo eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen.

Kunnallinen itsehallinto toimi viimeksi Helsingissä keskiviikkon ja torstain välisenä yönä, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan. Sen mukaan Malmin kentälle rakennetaan asuntoja.

Myös maan hallitus on todennut pariin otteeseen, että Malmin kenttä on nimenomaan asuntorakentamisaluetta. Viimeksi pari vuotta sitten hallitus linjasi, että se vetäytyy Malmin kentältä asuinrakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla.

Tuovinen muistuttaa, että eduskunnan virkamiesten on mahdoton ottaa kantaa itse kansalaisaloitteen sisältöön.

Hanke on aika mahdoton yhtälö

Olli Mäenpää

Myös ympäristöministeriössä Lex Malmi on pohdituttanut virkamiehiä. Lopputulema on, ettei kunnallista itsehallintoa voi loukata.

Mahdoton yhtälö

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää muistuttaa, että kunta päättää kaavoituksella maankäytöstä alueellaan ja että se on oleellinen osa kunnallista itsehallintoa. Mutta poikkeuksiakin on, sillä luonnonsuojelualueiden perustamisesta säädetään lailla.

– Jos tässä haluttaisiin lailla säätää asiasta, mistä päätetään kaavamenettelyssä, niin se olisi minusta hyvin ongelmallista. Siinä menee lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta toistensa tonteille, pohtii Mäenpää.

Mäenpää korostaa, että meillä eduskunta säätää lait ja viranomaiset tekevät hallintopäätökset lakien nojalla. Lex Malmi -tapauksessa olisi hiukan pelkistäen Mäenpään mukaan kyse siitä, että eduskunta tekisi hallintopäätöksen eli päättäisi kaavan sisällöstä.

– Nyt jos lainsäätäjä rupeaa yksityiskohtaisesti säätämään kunnan päätösvaltaan kuuluvia asioita, niin se on aika ongelmallista. Ei eduskunta tee hallintopäätöksiä eikä kunta säädä lakeja, jatkaa Mäenpää ja huomauttaa, että tämä olisi vallan kolmijako-opin vastaista.

Mäenpää muistuttaa, ettei hän ole tarkemmin perehtynyt Lex Malmi -kansalaisaloitteeseen, mutta yleisesti ottaen "hanke on aika mahdoton yhtälö".

Kunnilla yksinoikeus kaavoitukseen

Tiukemmalla linjalla on professori Olavi Syrjänen, maankäytön ja kaavoituksen eläkkeellä oleva asiantuntija. Hän tyrmää Lex Malmin täysin.

– Ei eduskunta voi tällaista lakia säätää. Kunnalla on kaavoitusmonopoli eikä sitä ole miksikään muutettu, huomauttaa Syrjänen yksikantaan.

Syrjänen heittää ilmoille ajatuksen kansallisesta kaupunkipuistosta, joka hänen mukaansa sopisi mainiosti alueelle, jossa on niin metsää kuin rakennuksia, mutta saman tien tyrmää itse ajatuksensa mahdottomana.

Ei eduskunta tee hallintopäätöksiä eikä kunta säädä lakeja

Olli Mäenpää

– Valtioneuvosto voi perustaa kansallisen kaupunkipuiston vain kunnan hakemuksesta ja tätä hakemusta ei Helsinki tee. Eduskunta voi toki muuttaa pykäliä, mutta en oikein usko tähänkään, arvelee Syrjänen.

Syrjäsen mukaan kansallinen kaupunkipuisto olisi hyvin yhdistänyt Helsingin keskuspuiston ja edellisessä yleiskaavassa määritellyn Helsinkipuiston toisiinsa. Helsinkipuisto koostuu muun muassa Vantaanjokilaaksosta ja Vanhankaupunginselästä.