Mielenterveyskuntoutuja tuo opetukseen lisää syvyyttä – kokemusasiantuntija auttaa ymmärtämään potilasta

Turun ammattikorkeakoulu käyttää kokemusasiantuntijoita mielenterveystyön opetuksessa. Tavoitteena on hälventää opiskelijoiden mahdollisia ennakkoluuloja.

mielenterveys
Mies istuu ja katsoo pois kamerasta.
Osastoilla pitäisi enemmän kuunnella palvelun käyttäjien ääntä, sanoo kokemusasiantuntija Jarmo Pulli.Petra Ristola / Yle

Turun ammattikorkeakoulussa hyödynnetään tiettävästi ensimmäisenä Suomessa mielenterveyskuntoutujia opetuksen suunnittelussa. Korkeakoulu on mukana kansainvälisessä Commune-hankkeessa, jossa kokemusasiantuntijat suunnittelevat ja toteuttavat mielenterveystyön opetuspakettia yhdessä asiantuntijoiden kanssa.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava Jarmo Pulli on mukana suunnittelemassa ammattikorkeakoulun mielenterveystyön opintojaksoa sairaanhoitajaopiskelijoille. Kun opiskelut ensi vuoden syksynä käynnistyvät, Pulli on mukana myös opetustyössä.

– Annan ymmärtämystä opiskelijoille siitä miten kohdata mielenterveyskuntoutuja.

Jarmo Pullille kokemusasiantuntijana oleminen on ennestään tuttua. Hän on vieraillut moneen otteeseen Turun ammattikorkeakoulun kursseilla kertomassa oman tarinansa ja omista kokemuksistaan mielenterveyspalvelujen käyttäjänä.

– Tämä on ollut myös kuntouttavaa itselleni, kun tässä pitää itseään käydä läpi.

Kokemusasiantuntijuus osa opetusta

Turun ammattikorkeakoulun lehtori Mari Lahti ja yliopettaja Heikki Ellilä ovat sitä mieltä, että kokemusasiantuntija tuo opiskelijoille arvokasta lisätietoa. Liian usein he törmäävät siihen, että opiskelijoilla on ennakkoasenteita mielenterveystyötä kohtaan. Kun mielenterveysasioista kertoo ihminen, joka on ehkä juuri hiljattain itse ollut osastolla hoidossa, voi jokin muuttua.

– Kokemusasiantuntijan kohtaaminen hälventää asenteita ja mielikuvia siitä mitä psykiatrinen hoitotyö on. Tavoitteena on innostaa opiskelijoita mielenterveystyön pariin, lehtori Mari Lahti sanoo.

Sohvalla istuva mies keskustelee tuolilla istuvan naisen kanssa.
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava Jarmo Pulli keskustelee Turun ammattikorkeakoulun lehtori Mari Lahden kanssa.Petra Ristola / Yle

Mari Lahti ja Heikki Ellilä ovat huolissaan siitä, että mielenterveysopetukseen käytettävää resurssia ollaan pienentämässä Turun ammattikorkeakoulun uudessa opetussuunnitelmassa. Kuitenkin mielenterveysongelmat ovat yleisiä, jos joka neljäs suomalainen kärsii mielenterveyshäiriöistä jossain vaiheessa elämässään.

– Meidän tavoitteena on, että kokemusasiantuntijat tulevat olennaiseksi osaksi opetusta ja olisivat yhtenä lähteenä opetusta, sanoo yliopettaja Heikki Ellilä.

EU-rahoitteisessa kansainvälisessä Commune-hankkeessa on Turun ammattikorkeakoulun lisäksi korkeakouluja muun muassa Irlannista, Norjasta, Hollannista, Islannista ja Australiasta.

Tällä hetkellä mielenterveystyön opintokokonaisuutta suunnitellaan ja uusia kokemusasiantuntijoita haetaan. Ensimmäiset opintojaksot järjestetään syksyllä 2017. Silloin opiskelijat pääsevät osallistumaan mielenterveystyön opetukseen, jossa kokemusasiantuntijat ovat vahvasti mukana.

Kokemusasiantuntijoita kaivataan muuallakin

Kokemusasiantuntijana työskentelevä Jarmo Pulli näkee, että kokemusasiantuntijoita voisi hyödyntää opetuksen lisäksi monessa muussa paikassa, esimerkiksi henkilökunnan apuna psykiatrisilla osastoilla. Pulli on viimeksi ollut potilaana psykiatrisella osastolla viime vuonna.

Sairaalassa häntä ihmetytti eri hoitajien erilainen käytäntö antaa lääkkeitä. Jos paremmassa kunnossa oleva potilas yritti itse vaikuttaa hoitoonsa, pidettiin häntä vaikeana asiakkaana.

– Osastoilla pitäisi enemmän kuunnella palvelun käyttäjien ääntä, Pulli sanoo.

Kokemusasiantuntijuus on pikku hiljaa lisääntymässä eri aloille. Turun ammattikorkeakoulu kouluttaa esimerkiksi syöpäpotilaita, sydänpotilaita ja astmapotilaita kokemusasiantuntijoiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille.