Kouluympäristö ei tue saamen kieltä – vanhemmat huolissaan lastensa äidinkielen taidosta

Inarilaiset vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä Inarin kunnan sivistystoimeen sekä pyytäneet apua Saamelaiskäräjiltä. Koulu ei kykene tukemaan saamenkielisiä lapsia tarpeeksi ja vanhemmat pelkäävät, että lapset menettävät kielitaitonsa, kertoo äiti Anni-Helena Ruotsala.

Kotimaa
Anni-Helena Ruotsala
Anni-Helena Ruotsala pelkää lapsensa äidinkielen puolesta. Kirsti Länsman / Yle

Anni-Helena Ruotsalalla oli suuret odotukset saamenkieleen liittyen, kun hänen lapsensa aloitti ensimmäisen luokan Inarissa. Lapsi on ollut nyt muutaman kuukauden koulussa ja tuloksena on, että lapsi on ruvennut puhumaan suomea myös saamenkielisten kavereidensa kanssa. Tämä on tuttua monelle saamenkieliselle perheelle Inarissa.

– Minulla oli todella paljon odotuksia, kun me Helsingistä muutimme, niin tietenkin ajattelin että Inari, jossa puhutaan kolmea eri saamenkieltä, että täällähän on asiat hoidettu hyvin saamelaisten ja saamen kielten kannalta, kertoo Enontekiöltä kotoisin oleva Anni-Helena Ruotsala.

– Ajattelin, että tämä olisi siltä kannalta paratiisi, kun minulla on kaksi pientä lasta.

Vaikka Ruotsala onkin tyytyväinen siihen, että hänen lapsensa saa käydä koulua Inarissa, saamelaisalueella, niin hän pettyi saamenkielisen opetuksen järjestämiseen.

– Se ei ollut odotusten mukainen. Ei todellakaan ollut niinkuin odotin, Inarissa on paljon ongelmia saamen kielen kanssa.

Saamenkielinen kouluympäristö puuttuu

Anni-Helena Ruotsalan mukaan koulu ei ole kyennyt järjestämään opetusta ja ympäristöä siten, että se tukisi lasten kielitaitoa.

– Meillä on todella hyvä onni ollut, että meillä on taitava opettaja, jonka äidinkieli on saamenkieli, kehuu Ruotsala.

– Mutta jos ajattelee kouluympäristöä, niin sehän on kokonaan suomenkielinen. Ja jos ajattelee mitä tapahtuu oppituntien ulkopuolella tai koulun jälkeisessä iltapäiväkerhossa, niin sehän on täysin suomenkielinen ympäristö, mikä näkyy lasten jokapäiväisessä käyttäytymisessä ja kielessä.

Pyytävät kuntaa korjaamaan tilanteen heti

Inarin kirkonkylän koulussa on neljä opetuskieltä. Vaikka saamenkieliä on kolme (pohjois-, koltan-, ja inarinsaame), niin ne silti jäävät suomen kielen jalkoihin ja suomi voittaa lasten keskinäisessä päivittäisessä kielen käytössä.

Inarin vanhemmat pelkäävät saamen kielen taidon menettämisen lisäksi myös miten lapset pärjäävät oppiaineissa, jos kielitaito on kehity.

Kouluympäristön lisäksi vanhemmilla on huoli muun muuassa siitä, miten saamenkieliset opettajat jaksavat vaikeassa tilanteessa, missä saamen eri kielijoukot ja eri luokat sekoitetaan yhteen.

Tästä syystä vanhemmat ottaneet yhteyttä Inarin kunnan sivistystoimeen. Vanhemmat pyytävät, että saamenkielisen opetuksen ongelmat otetaan tosissaan, ja että kunta aloittaisi heti asian ratkaisemisen. Kirjeen on allekirjoittanut 28 inariiaista vanhempaa.

Vanhemmat tarjoavat apua kunnalle

Inarin kunta saa valtiolta täyden rahoituksen saamenkieliseen opetukseen, mutta saamenkielisten työntekijöiden löytäminen ei ole aina helppoa. Vanhempien huoli on niin suuri, että he ovat valmiita tekemään töitä sen eteen; he ovat tarjonneet kunnalle apua saamenkielisten työntekijöiden löytämisessä.

– Jos kieli katoaa myös koulusta, niin emme kykene yksin kodin voimin ylläpitämään ja kehittämään kieltä, me tarvitsemme koulun apua siihen,koska lapset ovat kuitenkin päivät koulussa. Me emme pysty siihen yksin, se on meidän suurin pelko, sanoo Anni-Helena Ruotsala.

Vanhemmat ovat pyytäneet apua saamelaiskäräjiltä

Vanhemmat ovat pyytäneet apua myös saamelaiskäräjiltä. Saamelaiskäräjät on antanut lausunnan kunnan sivistystoimelle Inarin koulun saamenkielisen opetuksen tilanteesta.

Myös saamelaiskäräjät tarjoaa yhteistyötä kunnalle ja toivoo avointa keskustelua, kertoo Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Heikki Paltto.

– Mehän haluaisiimme avointa keskustelua etenkin sivistystoimen, päättäjien ja rehtorien kanssa. Aiomme kutsua heidä tutustumaan saamelaiskäräjien toimintaan erityisesti opetusalalla ja samalla myös keskustelemaan näistä asioista.

Heikki Paltto
Heikki Paltto on käynyt saman taistelun 25 vuotta sitten.Yle Sápmi

– Kunnan pitäisi katsoa avoimin mielin, että miten voisi edistää saamenkielten tilannetta. Opetustoimen pitäisi olla huolissaan saamen opetuksesta, koska kielten tilanne on nyt hyvin herkkä, sanoo Heikki Paltto.

Taistelua käytiin jo 25 vuotta sitten

Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Paltto kertoo, että hän on itse taistellut saamenkielisen opetuksen järjestämisestä omille lapsilleen 25 vuotta sitten. Hän toivoo, että saamen kielten tilanne otettaisiin tosissaan niin, että vanhemmat ja lapset saisivat tukea saamenkielen säilyttämisessä ja kielen kehittämisessä.

– Silloin me taistelimme, että meidän lapsemme saisivat opetusta ja tilanne on edelleen sama. Tämä ei etene mihinkään; vanhemmat joutuvat yhä taistelemaan, huokaa Heikki Paltto.

Yle Sápmi on pyytänyt kommenttia myös Inarin kunnan sivistystoimen johtajalta Irja Seppäseltä sekä Inarin koulun rehtorilta Ilkka Korhoselta mutta he eivät halunneet kommentoida tässä vaiheessa, koska vastauksen antaminen vanhemmille on kesken.