Jo 1990-luvun laman aikana suomalaiseen politiikkaan ilmestyi ajatus sosiaali- ja terveyspalvelujen avaamisesta kilpailulle. Ajatuksen toteuttaminen kertarysäyksellä oli poliittisesti mahdotonta, mutta markkinoiden valta on lisääntynyt vähä vähältä hallituskokoonpanosta riippumatta.
– Palvelumarkkinoiden rakentamisessa on tuotu hyvin vahvasti kilpailuttaminen ja oikeastaan Euroopan tiukin kilpailu- ja hankinta-ajattelu, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.
Särkelä on tutkinut väitöskirjaansa varten sosiaali- ja terveysjärjestöjen aseman muutosta.
Usein poliitikot ovat perustelleet päätöksiä vetoamalla EU:hun, vaikka Särkelän mukaan tiukka linja on kansallinen, poliittinen valinta.
– Kun Suomessa tehtiin ensimmäinen hankintalaki 1990-luvun alussa, sosiaali- ja terveyspalveluja ei suljettu sen ulkopuolelle. Monessa Euroopan maassa on lähdetty toisenlaisesta ajattelusta, Särkelä sanoo.
Se on ihmisten tukea toisilleen, keskinäistä välittämistä. Se ei ole kauppatavaraa.
Riitta Särkelä
Päättäjät rinnastavat järjestöt yrityksiin
Yritysten rooli sosiaali- ja terveyspalveluissa on vahvistunut vuosi vuodelta. Päättäjät ovat alkaneet rinnastaa järjestöt ja yritykset toisiinsa. Särkelän mukaan muutos on murtanut perinteistä kuntien ja järjestöjen kumppanuutta.
Järjestöjen toiminta perustuu suurelta osin vapaaehtoistyöhön, mikä sopii huonosti kilpailuttamisen maailmaan.
– Se on ihmisten tukea toisilleen, keskinäistä välittämistä. Se ei ole kauppatavaraa, Särkelä sanoo.
Vaarana on, että järjestölähtöinen toiminta alkaa kuihtua ja kuolee pois.
Outi Ruishalme
Järjestöjen suhde maakuntiin epäselvä
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus voi ajaa erityisesti kunnilta avustuksia saavat järjestöt ahtaalle, kun vastuu palveluista siirtyy maakunnille.
– Eri maakunnissa asia on hoidettu hyvin eri tavalla. Joissakin järjestöt on otettu mukaan valmisteluvaiheeseen, joissakin ei, sanoo Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskustoiminnan johtaja Outi Ruishalme.
Mielenterveysseuran kriisikeskusten rahoituksesta kunnilta tulee noin viidennes.
– Vaarana on, että järjestölähtöinen toiminta alkaa kuihtua ja kuolee pois, ja tämä olisi epäviisasta yhteiskunnan kannalta, Ruishalme sanoo.
RAY:n avustuksiin ei muutoksia
Syyskuun lopussa julkaistussa järjestöbarometrissa (siirryt toiseen palveluun) yli puolet valtakunnallisista järjestöistä ja vajaa viidennes yhdistyksistä arvioi sote-uudistuksen vaikuttavan merkittävästi toimintaansa.
Järjestöt uskovat, että niiden asiantuntemuksen käyttö lisääntyy, mutta kunta-avustukset ja edulliset tilat vähenevät.
Järjestöjen Raha-automaattiyhdistykseltä saamaan rahoitukseen ei näillä näkymin ole tulossa muutoksia. Tosin kun vuodenvaihteessa rahapeliyhtiöt yhdistyvät uudeksi Veikkaus-yhtiöksi, RAY:n avustustoiminta siirtyy sosiaali- ja terveysministeriön alaiseen uuteen avustuskeskukseen.
Riitta Särkelän väitöskirja "Järjestöt julkisen kumppanista markkinoiden puristukseen – sosiaali- ja terveysjärjestöjen muutos sosiaalipalvelujen tuottajana vuosina 1990–2010" tarkastetaan Lapin yliopistossa perjantaina 28. lokakuuta.
