Häät autiokaupungin laidalla – Kiina syöksyy juhlien jälkeen

Nuoripari aikoo elää velattomana. Heidän työnantajansa, kaupunkinsa ja maansa ovat ottaneet velkaa senkin edestä.

A-studio
Kiinalainen hääpari.
Yang Chaon (vas.) ja Den Ruiqiongin (oik.) häitä juhlittiin hotellissa Dongshengissä. Mika Mäkeläinen/Yle

Kiinalaisissa häissä juhlitaan rakkautta, mutta lasketaan rahaa. Morsiamen Deng Ruiqiongin ja sulhasen Yang Chaon häitä vietetään kahteen kertaan, jotta paikalle saadaan mahdollisimman paljon vieraita – ja mahdollisimman monta punaista rahakuorta.

Nyt on morsiamen sukulaisten vuoro: samat seremoniat, lyhyet puheet, hiukan musiikkia ja ylellinen lounasbanketti kuin päivää aiemmin sulhasen sukulaisille. Tupakkaa palaa ja kiinalainen viina, baijiu, virtaa.

Tarjoilu maksaa hääparille 10 000 euroa, mutta kiinalaisittain se ei vielä ole edes paljon. Kullanväriseen hotelliin Dongshengin taajamassa saapuu 350 ihmistä, joista useimmat tuovat 500 juanin eli 70 euron rahalahjan.

Kiinalainen hääpari
Häiden tarjoiluihin upposi noin 10 000 euroa. Summalla kestittiin 350 vierasta. Mika Mäkeläinen/Yle

Hääparin lahjakassa karttuu siis noin 25 000 eurolla. Lisäksi he saavat tavaralahjoja 140 000 euron arvosta.

Lahjojen arvo vastaa pariskunnan kuuden vuoden bruttotuloja. Kannatti siis mennä naimisiin.

Säntillisen taloudenpidon esikuva

Hääparilta myös odotetaan paljon. Naimisiinmeno on harppaus keskiluokkaiseen ja vastuulliseen elämäntapaan.

– Kiinassa pitää yleensä olla asunto, auto ja vakinainen työpaikka, jotta voi mennä naimisiin, Deng kertoo.

Dengillä ja Yangilla ne jo ovat – perintönä saatu keskustakolmio, velaton auto ja hyvät työpaikat suuryrityksissä.

Kiinalainen Deng Ruiqiong keittää dumplingeja.
Morsian Deng Ruiqiong keittää kotonaan dumplingeja.Mika Mäkeläinen/Yle

Nuoripari on säntillisen taloudenpidon esikuva. Heillä ei ole yhtään velkaa, mikä alkaa olla Kiinassa harvinaista. He eivät myöskään aio ottaa lainaa, vaikka eteen tulisi asunnon vaihto suurempaan. Ensin on säästettävä, sitten vasta ostetaan.

– En halua lainata rahaa tulevaisuudesta. Elän rikkaasti sitten kun olen rikas ja köyhästi silloin kun olen köyhä. Minulla ei ole edes luottokortteja, Deng sanoo.

Kiinan velkaantuminen ei voi jatkua kauaa

Maailman suurin talous Kiina ei ole noudattanut Dengin elämänohjetta. Kiinassa sekä kotitaloudet, yritykset että julkinen talous ovat velkaantuneet nopeasti ja paljon.

Kiinan velkaantuneisuus on jo euromaiden tasoa, mutta Kiinan bruttokansantuote on paljon alhaisempi. Velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on noussut ainakin 260 prosenttiin. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että näin ei voi jatkua enää pitkään.

Professori Michael Pettis.
Rahoituksen professori Michael Pettis on huolissaan Kiinan velkaantumisesta.Mika Mäkeläinen / Yle

– Velan määrä on äärimmäisen korkea. Moni vertaa sitä Japanin, Yhdysvaltain tai Euroopan velkatasoon, mutta sellainen vertailu on täysin asiatonta, sanoo Michael Pettis, Pekingin yliopiston rahoituksen professori ja yksi Kiinan tunnetuimmista ekonomisteista.

Pettisin mielestä melko köyhien maiden kuten Kiinan velkaantuneisuuden pitäisi olla paljon alemmalla tasolla kuin rikkaiden. Hänen mukaansa Kiina on ylivelkaantunut ennen kuin se on ehtinyt kunnolla vaurastua. Seuraukset tulevat olemaan dramaattisia, koska velkataakka syö tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia.

Kiinan talous on kasvanut hukkainvestoinneilla

Velkaantumisen lisäksi Kiinalla on toinen suuri talousongelma. Talouden kasvu on perustunut kiivaaseen asuntorakentamiseen ja julkisiin investointeihin. Ne ovat luoneet teollisuuteen ylikapasiteettia ja kasvattaneet nimellistä bruttokansantuotetta, mutta eivät välttämättä ole tuoneet hyvinvointia.

– Jos rakennetaan silta, jota kukaan ei käytä, se nostaa bruttokansantuotetta, vaikka se oikeasti vähentää eikä lisää varallisuutta, Ylen haastattelema Michael Pettis havainnollistaa.

Löysä raha ja kovat kasvutavoitteet ovat ruokkineet julkishallinnon jättihankkeita, joissa ei ole ollut taloudellista järkeä. Kiinassakin on harjoitettu siltarumpupolitiikkaa alueellisen tasapainon nimissä.

Samalla pitkä nousukausi ja löysä raha ovat innostaneet kiinalaiset asuntosijoittajiksi. Hallinnon kunnianhimo ja asuntosijoittajien kilpajuoksu ovat kulminoituneet hääpari Dengin ja Yangin kotiseudulla. Sinne on noussut Kiinan tunnetuin aavekaupunki, Kangbashi.

Hevospatsas Kiinassa.
Kangbashi on Kiinan tunnetuin aavekaupunki.Mika Mäkeläinen/Yle

– Talojen rakennus maksoi valtavasti, mutta niissä ei asu kukaan. Se on täyttä tuhlausta. Ihan kuin rakentaisi lentokentän, jonne ei laskeudu koneita, Pettis sanoo.

Ja kyllä, Kangbashissa on myös komea uusi lentokenttä, jonne laskeutuu erittäin vähän koneita.

Miljoonan asukkaan uusi kaupunki jäi haaveeksi

Kangbashi Sisä-Mongolian arolla on räikeä esimerkki siitä, millaisia hukkainvestointeja Kiinassa on tehty.

Alueella on valtavat hiilivarannot. Kun hiilen hinta oli korkealla, paikallishallinto uskoi optimistisesti ikuiseen kasvuun ja päätti rakentaa Ordosille uuden kaupunkikeskuksen, Kangbashin. Se sijaitsee 30 kilometriä lounaaseen Dengin ja Yangin kotitaajamasta Dongshengista.

kartta
Avioparin kotikaupunki Ordos.

Alun perin suunniteltiin, että kaupunkiin muuttaisi miljoona asukasta, mutta asukkaita on vain reilut 100 000. Nyt toivotaan, että virkamiehiä saadaan taivuteltua asukkaiksi niin paljon, että ennen pitkää kaupungin väkiluku nousisi edes 300 000:een.

Kangbashiin rakennettiin jättimäinen keskusaukio, monumentaalisia julkisia rakennuksia ja sadoittain kerrostaloja, joista moniin ei lopulta riittänytkään asukkaita. Leveillä bulevardeilla näkyy autoja vain harvakseltaan.

Uudiskaupunkia halkovan tekojärven eteläpuolella Yijinhuoluossa tilanne on vielä dramaattisempi. Asunnoista vain harva on asuttu, ja teiden varsilla näkyy kortteleittain tyhjiä tai vain puolivalmiita kerrostaloja.

Käsiraha meni rakennusfirman konkurssissa

Kangbashin rakennustöissä on palanut sekä paikallishallinnon että rakennusyhtiöitten, mutta myös yksityisten sijoittajien sekä tavallisten asunnontarvitsijoiden rahaa, sillä suurin osa asunnoista ehdittiin myydä ennen kuin tulevaisuudenodotukset romahtivat.

Kiinassa on tavallista, että uudisasunnot ostetaan ennen kuin rakennustyöt ovat edes alkaneet. Niin teki myös hiiliteollisuudessa asiantuntijatehtävissä työskentelevä Cui Lianjun, joka havitteli vaimonsa kanssa 92 neliön asuntoa Dongshengin alueelta.

Rakennustyömaa Kiina, Ordos.
Kangbashissa osa rakennushankkeista on jäänyt kesken.Mika Mäkeläinen/Yle

Viisi vuotta sitten asunnon hinta oli 100 000 euroa, josta piti maksaa käsirahana 30 000 euroa. Nyt Cui katsoo kesken jäänyttä työmaata aidan takaa. Yhdestä kerrostalosta on betonirunko, muut jäivät paperille. Aluetta mainostettiin nimellä ”Eurooppalaiset kaupungit”, koska se kuulosti hienolta.

Cui ei usko saavansa rahoja koskaan takaisin, vaikka urakoitsija edelleen niin lupailee. Pientä toivoa tuo se, että paikallishallinto on luvannut ostaa kiinteistön takaisin. Rahansa menettäneille asunnon ostajille annettaisiin vastineeksi jonkin verran asuintilaa muualta.

Dongshengin taajamassa hinnat olivat huipussaan vuonna 2011, jolloin asuntoneliö maksoi noin tuhat euroa. Nykyisin neliöhinnat ovat puolittuneet, mutta muualla Kiinassa asuntojen hintaralli jatkuu yhä.

Kiinassa 700 neliökilometriä tyhjiä uusia asuntoja

Asuntojen hintoja seurataan Kiinassa silmä kovana, koska valtaosa kiinalaisista asuu omistusasunnoissa ja koska asunnot ovat myös suosituin sijoituskohde. Hinnat ovat nousseet kovaa jo pitkään, tuoreimpien lokakuun lukujen mukaan 11 prosenttia vuoden kuluessa.

Viranomaiset pelkäävät arvonnousun kostautuvan kuplan puhkeamisena, minkä takia hintojen nousua on yritetty padota uusilla määräyksillä. Ainakin 15 suurkaupunkia on rajoittanut asuntojen myyntiä sijoittajille ja nostanut vaatimuksia käsirahan määrästä.

Katu Kiinassa, Ordos.
Mopoilijalla on hyvin tilaa liikkua Yijinhuoluon leveillä ja lähes autioilla kaduilla.Mika Mäkeläinen/Yle

Kiinan suurimmissa kaupungeissa keskivertoasunto maksaa jo 18–20 kertaa enemmän kuin keskivertopalkansaajan käytettävissä olevat vuositulot.

Hintojen noustessa kasvaa kuluttajien lainataakka. Asuntolainojen kokonaismäärä on noussut kolmanneksella vuodentakaisesta. Asuntolainojen kasvun pelätään yhä selvemmin vähentävän kulutuskysyntää ja sen myötä talouskasvua.

Rakennuttajat haistavat jo suhdannekäänteen. Syyskuussa uusien asuinrakennustyömaiden aloitukset laskivat lähes 20 prosenttia vuodentakaisesta. Kiinassa on tuoreimpien tietojen mukaan 700 miljoonaa neliömetriä myymättömiä uusia asuntoja – kolme kertaa enemmän kuin Suomen kaikkien asuntojen pinta-ala yhteensä.

Professori Michael Pettisin mielestä Kiinan viranomaisten yritykset vakiinnuttaa asuntojen hintataso eivät onnistu – aina mennään joko ylös tai alas. Pettisin mukaan nykyinen nousuvauhti ei ole kestävä pidemmän päälle, mutta hän ei halua ennustaa hintakäänteen ajankohtaa.

Bruttokansantuote laskee joka tapauksessa

Asuinrakentamisen vauhti on osaltaan pitänyt yllä kasvua. Kiinan kansantalous kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä virallisen tiedon mukaan 6,7 prosentin vuositahtiin. Lukuun suhtaudutaan hyvin epäilevästi koska ilmoitettu kasvuprosentti oli pilkulleen sama jo kolmannen kerran peräkkäin. Ikään kuin kommunistisen puolueen tavoitteet toteutuisivat aina täydellisesti.

Pettis varoittaa, että Kiinan velkavetoinen kasvu on tulossa tiensä päähän. Kiinan talouskasvu laskee pian selvästi nykyisestä.

Tyhjä katu Kiina, Ordos.
Ruuhkista ei ole tietoakaan Yijinhuoluossa. Suunnan saa valita rauhassa.Mika Mäkeläinen/Yle

– Uskon, että presidentti Xin virkakaudella 2013–2023 Kiinan keskimääräinen talouskasvu jää alle 3,5prosenttiin, Pettis sanoo Ylen haastattelussa.

Kun muutama vuosi on menty seitsemän prosentin hujakoilla, edessä on siis lähivuosina roima pudotus.

Pettis ei usko hallitsemattomaan romahdukseen. Hänen mukaansa lopputulos riippuu siitä, pystyykö presidentti Xi Jinping vahvistamaan asemiaan seuraavassa puoluekokouksessa ensi syksynä ja ajamaan läpi uudistuksia. Jos ei pysty, velkavetoinen kasvu jatkuu pidempään, mutta romahtaa sitäkin jyrkemmin.

Investointihyödykkeiden kysyntä romahtaa

Pettisin mielestä Kiinan mahdollinen asuntokupla ei puhjetessaan juuri hetkauta muuta maailmaa, mutta talouden rakennemuutos kiinnostaa muitakin maita.

Kiina tavoittelee rakennemuutosta, joka siirtäisi talouden painopistettä investoinneista yksityiseen kulutukseen ja palveluihin. Pettisin mukaan sen seuraukset ovat kovia Suomen kaltaiselle maalle, joka vie Kiinaan lähinnä investointihyödykkeitä.

Toisaalta Kiinan vaihtotaseen ylijäämän supistuminen parantaisi vientinäkymiä, mutta koska bruttokansantuotteen kasvu laskee voimakkaasti ja investointien osuus vielä voimakkaammin, ei koneiden ja laitteiden vienti Kiinaan enää kasva.

Kiinalainen hääpari suutelee
Hääpari Yang Chao ja Deng Ruiqiong eivät tulevaisuudesta murehtineet juhlien jälkeisessä humussa.Mika Mäkeläinen/Yle

Sitä ei kuitenkaan murehdita häissä. Deng Ruiqiong ja Yang Chao tekevät osansa Kiinan talouden rakennemuutoksen hyväksi. Heti tuplajuhlien jälkeisenä päivänä he lähtevät häämatkalle merenrannalle Xiameniin, kauas pölyisestä aavekaupungistaan – juuri siltä lentokentältä, jota liian harvat käyttävät.

Kaikki mikä hääloman palkkana tulee, kuulemma myös menee – mutta velkaa he eivät ota.

A-studio käsittelee Kiinan taloutta tiistaina TV 1:ssä kello 21.00.