Helsingin erikoinen historiallinen jäänne: Korttelisaunat lämpiävät 18 000 euron tuella

Korttelisaunojen rahallisen tuen historia juontaa juurensa 1940-luvulle saakka. Yrittäjän mukaan tuki on kuin vuoden "kolmastoista kuukausi".

Helsinki
Saunomisen tunnelmaa Elannon saunassa Helsinginkadulla 1950-luvulla.
Saunomisen tunnelmaa Elannon saunassa Helsinginkadulla 1950-luvulla.Helsingin kaupunginmuseo / Eino Heinonen

Helsingin kaupunginvaltuusto saa parin viikon päästä käsiteltäväkseen ensi vuoden talousarvion. Paksusta budjettikirjasta löytyy mielenkiintoisia tiedonmurusia: esimerkiksi Helsingin kolme perinteistä korttelisaunaa saavat kaupungilta taloudellista tukea yhteensä noin 18 000 euroa.

Tuki on säilynyt entisellään vuosikaudet, sen juuret juontavat 1940-luvulle saakka. Sodan jälkeen kaupungeissa oli pulaa kunnollisista pesumahdollisuuksista, ja olemassa olevia saunoja päätettiin tukea rahallisesti.

Seuraavina vuosikymmeninä yleisten saunojen määrä väheni nopeasti, kun lämmin juokseva vesi yleistyi yksityiskodeissa.

Sauna Arla on yksi kolmesta jäljellä olevasta korttelisaunasta Helsingissä.
Sauna Arla on yksi kolmesta jäljellä olevasta korttelisaunasta Helsingissä.Vesa Marttinen / Yle

Nykyiseen muotoonsa saunatuki kehittyi vuoden 1990 tietämillä, muistelee Kalliossa toimivaa Sauna Arlaa pyörittävä Kimmo Helistö.

– Se syntyi vuonna 1990 tai 1991, jolloin kantakaupungin viimeistä saunaa, Pietarinkadun saunaa, oltiin purkamassa. Kaupunginvaltuusto perusti tuolloin saunakomitean, jonka tehtävä oli miettiä, mitä olemassa oleville saunoille tehdään. Silloin käsittääkseni syntyi päätös, että niitä tuetaan nykyisen mallin mukaisesti.

Summa on kaupungille pieni, mutta saunoille tärkeä

Käytäntö on pysynyt vuodesta toiseen samana: talousarvioon varataan vuosittain sama tukisumma jäljellä oleville kolmelle korttelisaunalle. Käytännössä summa hyväksytään vuodesta toiseen sellaisenaan ilman sen kummempaa keskustelua.

Vajaa 18 000 euroa on kaupungin budjetissa pieni summa, mutta saunayrittäjille sillä on suuri merkitys.

– Tuki on Sauna Arlalle vähän kuin kolmastoista kuukausi vuodessa, aivan keskeinen osa sitä kokonaisuutta. Olen pyrkinyt sen osan laittamaan niin sanotusti seiniin, koska täällä joutuu kuitenkin koko ajan tekemään kaikenlaista pientä remonttia ja muuta, Helistö sanoo.

Helistö vaikuttaa optimistiselta yleisten saunojen tulevaisuudesta. Hän puuhaa parhaillaan Jätkäsaareen uutta korttelisaunaa, jonka yhteyteen tulee myös ravintola.

Välimerenkadulle nouseva saunakokonaisuus valmistuu tällä tietoa kesällä 2018. Korttelin liiketilat omistaa eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, ja vuokralaiseksi ja saunayrittäjäksi tulee Helistö.

Pajunen: "En ole nähnyt tarvetta puuttua"

Helsingin kaupunginjohtajalla Jussi Pajusella on oma pieni roolinsa Helsingin yleisten saunojen historiassa. Kaupunginjohtajan isovanhemmat Hilja ja Edvard Pajunen olivat tunnettuja kauppiaita, ja ennen sotia Edvard Pajunen perusti useampiakin yleisiä saunoja Helsinkiin.

– Pääasiassa Sörnäisten ja Toukolan alueelle, Jussi Pajunen muistelee.

Suvun viimeinen sauna oli Intiankadulla Toukolassa. Tuon saunan yläkerrassa Jussi Pajunen muistaa asuneensa pikkupoikana. Tästä saunasta Pajusen suku luopui 1980-luvulla.

Nykymallin mukaista saunojen tukemista Pajunen pitää aiheellisena.

– Se on perinne, joka on alkanut jo kauan ennen minun kaupunginjohtajakauttani. En ole nähnyt akuuttia tarvetta siihen puuttua.