"Pukamat puoleen hintaan" – soten tulevaisuuskuva? Professorit näkevät kaaosta ja kasvavia kustannuksia

Professorit tuskailevat, että sote-uudistus pirstaloi palvelut, lisää eriarvoisuutta ja kasvattaa kustannuksia. Eihän tätä tavoitella.

Sote-uudistus
Professoreita
AOP / Yle Uutisgrafiikka

Hallitus on päättänyt, että kuntien sijaan 18 maakuntaa järjestää sote-palvelut tulevaisuudessa. Terveyspalvelujen käyttäjä voi hakea palveluita kriteerit täyttäviltä julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajilta.

Virkamiesten kaavaileman valinnanvapausmallin ensimmäisessä vaiheessa valinnanvapaus koskisi lääkäri- ja hammaslääkäripalveluja. Ihminen saisi itse valita palveluntuottajan, jolta hän voisi saada tavallisimmin tarvittuja perusterveydenhuollon palveluja sekä sosiaalihuollon yleistä neuvontaa ja ohjausta.

Järkevin tapa laajentaa valinnanvapautta on laajentaa palvelusetelin käyttöä

Professori Kekomäki

Virkamiehet ehdottavat myös, että käyttöön otetaan henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli. Maakuntien pitäisi ottaa asiakasseteli käyttöön ainakin kotiin annettavissa palveluissa, esimerkiksi vanhusten kotihoidossa.

Pyysimme viittä professoria arvioimaan sote-uudistuksen nykytilaa. Kaikki ovat seuranneet sote-uudistusta vuosia. Professorit Heikki Hiilamo, Jussi Huttunen, Martti Kekomäki ja Anneli Pohjola ovat tälläkin hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmän jäseniä. Professori Mauno Vanhala oli edellisen hallituksen parlamentaarisen ohjausryhmän jäsen ja nyt sosiaali- ja terveysministeriön sote-tuotantoryhmän jäsen.

Professori Vanhala: Asiakkaiden metsästys on alkanut – “Pukamat puoleen hintaan”

Yleislääketieteen professori Mauno Vanhala sanoo, että yksityiset yritykset ovat alkaneet jo houkutella potilaita asiakkaiksi tarjoamalla joko erityisen hyvää perustason palvelua tai alennuksia.

Vastikään messuilla sai Terveystalon etuseteliä, millä saa 10 euron alennuksen normaalihintaisista terveydenhoitopalveluista.

Etuseteli terveystalo.
Tällä setelillä 10€:n etu vapaavalintaisista terveydenhoitopalveluista.Yle Uutisgrafiikka

Jo nyt asiakkaille luodaan hoidon tarpeita, sitoutetaan yrityksen tarjontaan, ja luodaan hoitosuhde. Tulevaisuudessa tällaiset yritykset ovat vahvoilla, kun ihmiset saavat vapaasti valita perusterveydenhuollon lääkäripalveluja verorahoilla. Jo etukäteen yrityksen asiakkaiksi valikoituu maksukykyisiä ja terveempiä kansalaisia.

– Pelkään, että julkisen palvelun yhtiöiden tehtäväksi jää hoitaa sairaammat ja heikommassa sosiaalisessa asemassa olevat, sanoo professori Vanhala.

Julkisilla yhtiöillä olisi kiire kertoa, miten ne aikovat tarjota palveluja, kun valinnanvapaus tulee voimaan. Jos julkiset palveluntuottajat eivät ole valveilla, niitä uhkaa myös henkilökuntapula, koska lääkäreitä ja hoitajia tarvitaan uusien yritysten toiminnan pyörittämiseen.

– Pahimmillaan julkisten palveluntarjoajien hoidettavaksi jää vaikeahoitoiset potilaat vähällä henkilökunnalla, sanoo professori Vanhala.

Professori Huttunen: Tulossa kaoottinen himmeli

Tulevaisuudessa ihminen saa hakea perusterveydenhuollon lääkäripalveluja julkisen, yksityisen yrityksen tai kolmannen sektorin yhtiöistä.

– Tulossa on monimutkainen järjestelmä, oikea himmeleiden himmeli, sanoo entinen Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja, professori Jussi Huttunen.

Lääkärin saa valita vain, jos hoitopaikka sen pystyy järjestämään. Nykyisinkin potilaalla on mahdollisuus valita julkisen terveydenhuollon lääkäri, jos se käytännössä on mahdollista.

Asiakkaan on erittäin vaikea hahmottaa, miten palveluja saa

Professori Pohjola

Professorit Vanhala ja Huttunen kantavat erityistä huolta julkisen terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jos virkamiesten kaavailema valinnanvapausmalli toteutuu, helpot potilaat hoidetaan pienemmissä lääkäriyksiköissä ja vaativimmat potilaat julkisessa terveydenhuollossa, sanoo professori Huttunen. Monesta ja monenlaisesta palvelun tarjoajasta muodostuu pirstoutunut järjestelmä. On aiempaa vaikeampi suunnitella alueellisia hoito-ohjelmia ja palveluketjuja.

– Tavoitteena oli luoda ihmisille yhtenäiset hoitoketjut niin, että esimerkiksi erikoissairaanhoidon jälkeinen kuntoutus järjestyy, eikä ihminen tipu hoitojen väliin. On suuri riski, että sote-uudistuksen keskeinen tavoite saumattomista palveluketjuista ei toteudu, sanoo professori Huttunen.

Suurissa asutuskeskuksissa palvelujen tarjonta lisääntyy ja jonot lyhenevät. Haja-asutusalueille yritykset tuskin perustavat uusia lääkäriasemia.

– Alueellinen eriarvoisuus kasvaa, samoin kustannukset. Molemmat ovat sote-uudistuksen tavoitteiden vastaisia, muistuttaa professori Huttunen.

Professori Huttunen ottaisi valinnanvapauden ja siihen liittyvän monituottajamallin rakentamisessa aikalisän.

– Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyömalli pitäisi rakentaa vasta riittävien kokeilujen jälkeen, varoittaa professori Huttunen.

Professori Pohjola: Ihmisille voi tulla illuusio, että he voivat oikeasti vaikuttaa johonkin

Sosiaalityön professori Anneli Pohjola sanoo, että sote-uudistus näyttää koskevan suurimmaksi osaksi terveyspalveluita. Sosiaalipalvelut soveltuvat huonommin kaavailtuun järjestelmään, jossa sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavat julkisen, yksityisen ja järjestöjen ylläpitämät yhtiöt.

Esimerkiksi lastensuojelun päätöksiä ei voi tehdä yritys, vaan viranomainen. Juuri sosiaalipalveluissa viranomaispäätöksiä on paljon, koska palveluiden saanti perustuu viranomaisen päätökseen. Nyt esimerkiksi kunnan vanhustyöntekijän tehtävänä on päättää, tarvitseeko vanha ihminen kotihoitoa vai ei. Lain valmistelijoilla onkin vaikea tehtävä ratkaista, kuka voi tulevaisuudessa käyttää julkista valtaa sosiaalipalveluissa ja milloin.

Valinnanvapaus lisää väistämättä kustannuksia

Professori Hiilamo

Koska sosiaalipalveluja on vaikea sovittaa kaavailtuun järjestelmään, tarkoittaa se sitä, että paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien ihmisten palvelukokonaisuuksia on vaikea saada toimimaan.

– Asiakkaan on erittäin vaikea hahmottaa, miten palveluja saa. Tarvitaan mittava palveluohjaajien verkosto kutomaan ihmisten palvelut yhteen, sanoo professori Pohjola.

Ihmisille voi tulla illuusio, että he voivat oikeasti vaikuttaa johonkin. Käytännössä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä toimii edelleen järjestelmän toimintalogiikan mukaisesti. Lisäksi kustannukset kasvavat.

– Miten sellainen järjestelmä, jossa on rinnakkain useita samaa tuottavia palveluyksiköitä, voi olla yksinkertaisempaa ja hyvin ohjattua järjestelmää halvempi, kysyy professori Pohjola.

Emeritusprofessori Kekomäki: Järkevin tapa laajentaa valinnanvapautta on laajentaa palvelusetelin käyttöä

Terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon emeritusprofessori Martti Kekomäki kantaa huolta hallituksen kaavaileman valinnanvapausmallin kustannuksista.

Palveluntarjoajia tulee hallituksen kaavailemassa mallissa lisää. Ne kilpailevat potilaista. Kun tarjoajia on enemmän, ihmiset saavat paremmin lääkäripalveluja, ja yksittäisten käyntien hinnat voivat laskea. Lisätarjonta lisää kuitenkin kysyntää, ja on myös mahdollisuus, että erikoissairaanhoitoon lähetetään enemmän potilaita. Kokonaiskustannukset kasvavat.

Taloustermein kysymys on siitä, että vaikka palvelun tarjoajien keskinäinen kilpailu voi pienentää hoidon yksikkökustannuksia ja parantaa saatavuutta, tuottajien keskinäinen kilpailu ei auta hallitsemaan kokonaiskustannuksia. Ennemminkin kustannukset kasvavat, koska kysyntä kasvaa, ja markkinat eivät auta hallitsemaan palveluiden kokonaismäärää. Näin kävi Tukholmassa, kun terveydenhuoltoa avattiin kilpailulle. Palveluja oli paremmin saatavilla, mutta kustannukset kasvoivat räjähdysmäisesti.

Tulossa kaoottinen himmeli

Proferssori Huttunen

Markkinoiden vapauttamisen ei myöskään ole osoitettu parantavan hoidon vaikuttavuutta.

– Voi käydä päinvastoin. Jos tehdään turhia leikkauksia ja turhia kokeita, markkinaratkaisu voi heikentää väestön terveyttä, muistuttaa professori Kekomäki.

Professori Kekomäki sanoo, että hoidon maksajan pitää asettaa hoidon kriteerit. Joka maksaa, saa päättää, milloin hoitoa saa. Taloudellisen vastuun taas kantaa se, joka konkreettisesti antaa palvelut ihmisille. Hoidon tarjoaja vastaa myös hoidon mahdollisesti tuottamista komplikaatioista.

Professori Kekomäen mukaan Suomessa potilaan valinnanvapaus on kansainvälisesti verrattuna harvinaisen laaja. Potilaalla on jo nyt valittavana satoja terveyskeskuksia, joista osalla on yksityinen tuottaja.

– Nyt järkevin tapa laajentaa valinnanvapautta on laajentaa palvelusetelin käyttöä esimerkiksi ei-kiireellisessä sairaalahoidossa ja hoivapalveluissa, sanoo professori Kekomäki.

Peruspalveluiden valinnanvapauden laajentamisesta voidaan säätää lailla vasta, kun laajentamiskokeilujen tulokset on arvioitu.

– Ei yhtään aiemmin, huomauttaa Kekomäki.

Professori Hiilamo: Valinnanvapaus lisää väistämättä kustannuksia

Se, että valinnanvapaudella halutaan parantaa lääkäripalveluiden saatavuutta on kannatettava tavoite, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Kuitenkin malli, jossa ihminen voi valita joko julkisen, yksityisen tai järjestön omistaman yhtiön palveluista, pirstaloi erityisesti paljon palveluja tarvitsevien ihmisten palvelut. Kustannukset nousevat myös väistämättä.

Sote-uudistuksessa pitäisi samaan aikaan lunastaa lupaus kustannusten säästöistä ja palveluiden paranemisesta. Jos jommasta kummasta joudutaan luopumaan, palveluiden parantamisesta pitäisi pitää kiinni.

– Palveluiden parantaminen on tärkeämpi tavoite. Se määrää pidemmällä aikavälillä koko julkisen järjestelmän tulevaisuuden, sanoo professori Hiilamo.