yle.fi-etusivu

Roskakalat loppuvat kesken – järvikalapihvien valmistaja etsii kalastajia uusilta alueilta

Niin sanotun roskakalan hoitokalastuksesta on tullut taloudellisesti kannattavaa Säkylän Pyhäjärvellä. Nyt kaloja elintarvikkeissaan hyödyntävä Apetit haluaa särkiä ja ahvenia myös muista järvistä.

kalastus
Kaloja
Tommi Parkkinen / Yle

Pula sopivasta kalasta jarruttaa kotimaisten järvikalapihvien tuomista kuluttajamyyntiin. Apetit Ruoka toi markkinoille noin vuosi sitten pihvit, joissa on käytetty raaka-aineena Pyhäjärvestä pyydettyä särkeä ja ahventa. Pihvit saivat odotettua suuremman suosion, mutta kotipöytiin asti ne eivät ole vielä ehtineet.

– Järvikalatuotteiden suosio on ollut huomattavasti parempi kuin osasimme odottaa. Nykyisellään kaikki raaka-aine mitä saadaan, menee suurtalouskäyttöön. Kunhan kalaa saadaan lisää, tuodaan tuotteet kuluttajien saataville, kertoo myyntijohtaja Panu Korhonen.

Pulaa kalastajista, ei kaloista

Uudet kala-apajat ovatkin tervetulleita. Pyhäjärvi-instituutti on tehnyt jo vuosia töitä, jotta myös vähempiarvoiset kalat saataisiin hyötykäyttöön. Järvikalapihvien suosio on vauhdittanut tutkimusta erityisesti särkien ja ahventen osalta.

– Olemme tutkineet, missä Satakunnan järvissä kalastus olisi järkevää. Tässä vaiheessa teemme tarkempaa selvitystä parinkymmenen järven alueella. Se valmistuu talven aikana, kertoo vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä.

Ventelän mukaan kaloista ei ole pulaa. Ensisijaisesti niitä etsitään nyt Satakunnasta ja sellaisten järvien alueilta, joilla on ammattikalastajia. Syy tähän on muun muassa logistinen.

– Vaikka onhan niitäkin kalastajia, jotka pystyvät liikkumaan, Ventelä toteaa.

Kiiski ja kuore vielä roskasakissa

Jos innokkaita yrittäjiä löytyy muualtakin, on markkinoilla varmasti tilaa.

– Suomi on täynnä särkiä. Lisäksi muun muassa kiiski ja kuore jäävät tällä hetkellä hyödyntämättä. Olen toiveikas, että koko saalis saadaan joskus käyttöön. Se vaatii vain kekseliäitä, yrittäjähenkisiä ihmisiä ja valveutuneita kuluttajia, Anne-Mari Ventelä toteaa.

Esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvestä nousee noin 300 000 kiloa vähempiarvoista kalaa vuodessa. Noin kolmannes siitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa tällä hetkellä. Särkien ja ahventen myyminen on jo kannattavaa ammattikalastajille. Muut vähempiarvoiset kalat ovat toistaiseksi hoitokalastustuen piirissä.

Särkeä, kiiskeä ja kuoretta nimitetään Suomessa usein roskakaloiksi, koska niitä ei käytetä yleisesti elintarviketuotannossa. Jatkossa tämä määritelmä voi muuttua, jos kalat löytävät tiensä ruokapöytiin.