"Pakkaset yllättivät" – kvinoan viljelykokeilu epäonnistui Pohjois-Savossa

Pakkaset päättivät perulaisen ruokakasvin kvinoan kasvukauden Pohjois-Savossa jo ennen kuin kasvi ehti tuleentua. Tutkijoiden tavoitteena on kehittää kasvista terveellinen välipalatuote.

kvinoa
Kvinoa-kasveja Pekka Hyttisen pellolla
Kvinoan väriloistoa kuopiolaisen Pekka Hyttisen pellolla. Tässä vaiheessa kaikki näytti vielä hyvältä.Carme Plumed-Ferrer ja Timo Alatalo

Suonenjokinen Timo Karjalainen oli yksi kuudesta kvinoan viljelykokeiluun osallistuneesta pohjoissavolaisesta maanviljelijästä. Perulaisen kasvin siemeniä oli Suonenjoen Tyyrinmäellä viljelyssä kolme eri lajiketta yhteensä hehtaarin alalla.

– Yksi lajike kasvoi hyvin, mutta myös sen kasvuaika oli liian pitkä, sillä kukkiminen jatkui pakkasiin asti.

– Kaikkea uutta kannattaa silti aina kokeilla, Karjalainen sanoo.

"Pääsimme kalkkiviivoille"

Vastaavanlainen kokemus oli myös muilla kokeiluun osallistuneilla viljelijöillä. Kvinoan viljelyä kokeiltiin kesän aikana kymmenellä eri lajikkeella Kuopion Maaningalla, Nilsiässä ja Riistavedellä sekä Siilinjärvellä, mutta kasvi ei ehtinyt tuleentua niistä yhdessäkään paikassa.

– Pääsimme ihan kalkkiviivoille, mutta sitten tulivat pakkaset, harmittelee agronomi Timo Alatalo Maaseudun yrityspalveluista.

Kvinoa kesällä ja syksyllä
Pakkaset lopettivat kvinoan viljelykokeilun tältä vuodelta. Syyskvinoaa on kuitenkin jo kylvetty.Timo Alatalo

Alatalon mukaan kvinoa kasvoi todella korkeaksi, jopa kaksimetriseksi viidakoksi. Elokuun kymmenennen päivän jälkeen kasvin kehitys alkoi kuitenkin polkea paikallaan, eikä tuleentumisesta tullut mitään.

– Olisi tarvittu vielä pari viikkoa lisää aikaa, Alatalo laskeskelee.

Liian lyhyeksi jääneen kasvukauden lisäksi viljelykokeilua haittasivat rikkakasvit. Kvinoan sukulaiskasvi on Suomessa yleinen rikkakasvi savikka eli saviheinä, johon ei kuitenkaan voitu käyttää torjunta-aineita, sillä samalla olisi kuollut myös kvinoa.

Kvinoa-kasveja Taneli Hyttisen pellolla
Kvinoaa kuopiolaisen Taneli Hyttisen pellolla.Timo Alatalo

Tutkijoiden tavoitteena terveellinen välipalatuote

Kvinoaa on kutsuttu superruoaksi, sillä se sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja – ja vieläpä oikeassa suhteessa. Kasvi on myös gluteeniton, joten se soveltuu keliaakikoille.

Pohjois-Savon viljelykokeilu on osa Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen laitoksen tutkimusta. Vanhemman tutkijan Carme Plumed-Ferrerin mukaan tavoitteena on valmistaa kasvista terveellisiä välipalatuotteita.

– Kvinoan siemenien tuominen on hyvin kallista. Tavoitteemme on kehittää siitä Suomeen sopiva kasvi.

Kvinoasta valmistettua leipää
Kvinoasta voidaan valmistaa muun muassa leipää.Carme Plumed-Ferrer

Runsaan vuoden kestänyttä tutkimusta on rahoittanut Pohjois-Savon ELY-keskus. Rahoitus päättyy vuodenvaihteessa, mutta uusi hakemus on jo vireillä.

Rahalle on käyttöä, sillä kvinoaa on syysrukiin tavoin kylvetty pienelle alalle myös syksyllä.

– Jos hyvin käy, kvinoaa päästään puimaan ensi elokuussa, Timo Alatalo myhäilee.