Ruotsin hallitus haluaa eroon paperittomista – poliisi ratsaamaan työpaikkoja

Ruotsissa paperittomien määrän arvioidaan nousevan useaan kymmeneen tuhanteen lähivuosina. Karkotusta pelkäävät hakevat turvaa muun muassa kirkoista.

Yle maailmalla: Tukholma
Sergelin tori Tukholmassa.
Bengt Jägerskog

TUKHOLMA Pyhän Klaaran kirkko tulvii lämpöä koleana syyspäivänä. Sellon ja kitaran säestämä laulu kaikuu kauniisti pitkin holvikaaria iltapäivän hiljentymishetkessä.

Kirkosta hakevat suojaa monet paperittomat, narkomaanit ja prostituoidut. Vuosi sitten kirkko majoitti sankoin joukoin tulleita turvapaikanhakijoita.

Seinällä oleva lappu opastaa, missä voi käydä suihkussa ja pestä vaatteita.

Armeniasta tullut Sargis rientää vastaan. Hän on lempeän oloinen, kohtelias mies.

Sargis on saanut Ruotsista kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta hän on valittanut päätöksestä asianajajan avustuksella ja odottelee uutta päätöstä. Hän auttelee kirkossa vahtimestarin tehtävissä.

Sargis haluaisi toimia Ruotsissa pappina tai diakonina. Kotimaansa kirkonmiehiä hän pelkää.
Sargis haluaisi toimia Ruotsissa pappina tai diakonina. Kotimaansa kirkonmiehiä hän pelkää.Bengt Jägerskog

– En voi mennä takaisin. Minun tilanteeni on Ruotsissa vaikea ja pelkään, mutta olen hengissä. Kotimaassani minut tapetaan, Sargis kertoo varsin hyvällä ruotsilla.

Kielitaitokaan ei auta, ellei turvapaikalle ole viranomaisten mielestä perusteita.

Sargis toimi kotimaansa kirkossa diakonina. Hän paljasti kirkon epäkohtia kuten korruptiota, jolloin hänestä tuli kirkonmiesten vihollinen.

Sargis meni ensin Jerusalemiin, mutta kotimaan kirkon lonkerot ulottuivat sinnekin.

– Uhkauksia on tullut tännekin. He sanovat odottavansa minua.

Yli 40 000 ihmistä saattaa kadota maan alle

Jos Sargisin toinenkaan hakupaperi ei vakuuta maahanmuuttoviranomaisia, hän on vaarassa päätyä elämään paperittomana yhteiskunnan harmaalla alueella.

Paperittomien määrä kasvaa Ruotsissa tuntuvasti, kun viime vuonna tulleet turvapaikanhakijat saavat kielteisiä päätöksiä. Viime vuoden 160 000 turvapaikanhakijasta liki puolet voi jäädä ilman oleskelulupaa.

Ruotsin maahanmuuttovirasto on arvioinut, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista 46 000 katoaa vuoteen 2019 mennessä. Moni jää Ruotsiin.

Paperittomien määrää on vaikea arvioida, koska heistä ei ole rekisteriä. Maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2010 Ruotsissa olisi ollut 10 000-35 000 paperitonta, joista pari-kolme tuhatta olisi ollut lapsia.

Pyhän Klaaran kirkko on turvasatama keskellä kaupunkia.
Pyhän Klaaran kirkko on turvasatama keskellä kaupunkia.Bengt Jägerskog

Tuttavan luota toisen luo asumaan

Paperittomia on kaduilla ja toreilla. Ulkopuolisuus ei välttämättä näy päälle päin vaatteista tai käytöksestä.

Ruotsi poisti kesällä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden sosiaalietuja. Sen jälkeen kun päätöksestä ei enää voi valittaa, valtion avustus päättyy ja asuntolasta on muutettava pois. Maasta pitäisi lähteä muutaman viikon sisällä.

Lapsiperheitä uudet rajoitukset eivät koske, mutta kiinnijäämisen pelossa vanhemmat eivät välttämättä yritä hakea tukia.

– Joillakin on työ. He tekevät mitä tahansa työtä. Jotkut keräävät pulloja. Jotkut hankkivat rahaa prostituutiolla, sanoo Stadsmission-järjestön juristi Sisela Abelli. Abellin luokse tulee turvapaikanhakijoita, jotka haluavat valittaa päätöksestä.

Jotkut paperittomista asuvat ulkona, mikä talvea kohti käy mahdottomaksi. Monet asuvat tuttavien luona. Useimmat muuttavat koko ajan. Vapaaehtoisjärjestöt auttavat.

Eniten paperittomat pelkäävät kiinnijäämistä ja karkotusta.

Rahan ja asunnon puute alstistaa riistolle

Toimeentulon ja asunnon puute tekee alttiiksi työantajien ja vuokraisäntien riistolle.

– Kohtaamme paperittomia, joita käytetään jatkuvasti hyväksi. He tekevät töitä halvalla tai kokonaan ilman korvausta. He tarttuvat kaikkiin tilaisuuksiin saada rahaa, mikä tekee heistä haavoittuvaisia, sanoo Ruotsin Punaisen Ristin sairaanhoitaja Lau Dahlgren Ekegren

Sairaanhoitoa paperittomat saavat, vaikkakin muita rajoitetummin.

– He arkailevat hoitoon hakeutumista, koska he pitävät hoitohenkilökuntaa virkamiehinä, Lau Dahlgren Ekegren sanoo.

Hoitohenkilökunta ei saa kertoa paperittomista poliisille tai maahanmuuttovirastolle. Muita suojavyöhykkeitä ovat kirkot ja koulut. Paperittomien lapset pääsevät kouluun.

Lau Dahlgren Ekegren sanoo, että jatkuva pakoilu ja huoli huomisesta altistavat psyykkisiille ongelmille.

– Voidaan kuvitella, mitä jatkuva epävarmuus, pelko ja pysyvän olinpaikan puute merkitsevät lapsille.

Sen verran syvälle paperittomuus on jo Ruotsissa juurtunut, että ammattiliitoillakin on yhteinen järjestö, joka neuvoo heitä. Fackligt center för papperslösa-järjestö on toiminut vuodesta 2008.

Sergelin tori on kohtaamispaikka. Jotkut paperittomat yöpyvät toreilla ja kaduilla.
Sergelin tori on kohtaamispaikka. Jotkut paperittomat yöpyvät toreilla ja kaduilla.Bengt Jägerskog

Työpaikoille aiotaan tehdä ratsioita

Poliisi ei ole tähän asti ollut erityisen aktiivinen paperittomien jahtaamisessa.

Hallitus haluaa kuitenkin tehostaa käännytyksiä ja antaa poliisille uusia keinoja. Poliisi voi tehdä työpaikoille ratsioita, kun tähän asti tarkastuksiin on vaadittu rikosepäily.

Maahanmuuttoministeri Morgan Johansson uskoo ratsioiden olevan tehokkain keino pimeän työvoiman jäljittämisessä. Työnantajille on luvassa rangaistuksia.

Poliisi voi myös takavarikoida henkilöllisyystodistuksia ja tehdä sormenjälkitunnistuksia muuallakin kuin rajalla.

Ruotsi neuvottelee palautussopimuksia ja yrittää saada niitä myös toimimaan. Käytännössä monet maat ovat olleet haluttomia ottamaan vastahakoisia palaajia vastaan.

– Paperittomia on ollut aina. Mikään ei estä ihmisiä jäämästä tänne, vaikka nyt onkin suuria pyrkimyksiä saada mahdollisimman monet lähtemään, Lau Dahlgren Ekegren sanoo.

Sisela Abelli pelkää, että paperittomien lisääntyminen lisää rasismia.

Hänen mukaan puheet ovat jo koventuneet. Pakolaisista puhutaan numeroina ja ”aaltona”.

– Puhutaan pakolaisista yhteiskunnan ongelmana eikä muisteta, että monet pakenevat kärsimyksiä.