Rengit ja piiat pantiin Regina-kouluun sivistymään sakon uhalla jo ennen oppivelvollisuutta – nyt pikkukylä taistelee yli 200 vuotta jatkuneen opetuksen puolesta

Regina-koulu käynnisti oppivelvollisuuden Kouvolan Anjalassa kauan ennen kuin se astui voimaan suuressa osassa muuta Suomea.

Kotimaa
Kaunokirjoituksen aakkostaulu Regina-koulun ainoassa luokkahuoneessa
Ville Pisto / Yle

*KOUVOLA *Anjalan kylän yli 120-vuotias maamerkki Regina-koulu oli yksi Suomen ensimmäisistä kiertokouluista. Koulu perustettiin alunperin 1800-luvun alussa ja sille tehtiin koulurakennus vuonna 1843 Anjalan kirkonkylään, mistä se siirrettiin Nuorisokeskus Anjalaan seitsemän vuotta sitten.

Sysäyksen koulun perustamiseen antoi Anjalan kartanon emäntä Charlotta Regina Duffus. Skotlantilaisen amiraalin tytär testamenttasi osan omaisuudestaan anjalalaisten lasten koulutuksen hyväksi.

Reginan poika, Rabbe Gottlieb Wrede, pani testamentin täytäntöön äitinsä kuoltua 1802. Syvästi uskonnollinen Wrede nimesi 1803 perustetun koulun äitinsä mukaan.

Regina-koulun myötä Anjalassa astui voimaan koulupakko 119 vuotta ennen kuin Suomessa otettiin käyttöön oppivelvollisuus vuonna 1921.

Anjalan kouluhistoria päätepisteessä?

Nyt Anjalan yli 200 vuotta jatkunut kouluhistoria saattaa saada päätepisteen, kun Anjalassa kamppaillaan oman alakoulun puolesta. Kyläkoulu suljettiin taannoin sisäilmaongelmien vuoksi ja oppilaat siirrettiin väistötiloihin naapurikylään.

Kouvolan kaupunki ei ole vielä lyönyt lukkoon lopullista päätöstä Anjalan koulun kohtalosta. Kyläläisten mielestä Anjala kaipaisi uuden koulurakennuksen, mutta toisinkin saattaa käydä ja koulu loppua kokonaan.

Minusta koulun loppuminen tuntuisi tosi pahalta. Minun aikana on ollut yhdeksän koulua Anjalassa, jos puhutaan vanhasta Anjalan kunnasta.

Timo Nyman

– Minusta koulun loppuminen tuntuisi tosi pahalta. Minun aikana on ollut yhdeksän koulua Anjalassa, jos puhutaan vanhasta Anjalan kunnasta, sanoo opettaja Timo Nyman.

Timo Nyman on paljasjalkainen anjalalainen, joka on opettanut Anjalan koulussa jo 31 vuotta. Aiemmin Regina-koulu sijaitsi aivan käyttökieltoon menneen kyläkoulun vieressä.

– Regina oli ikuisuusjuttu. Se oli siinä paikallaan koko ikäni ennen sen siirtoa. Regina-koulun historia on se, mikä kantaa. Se oli kuitenkin Suomen ensimmäisiä kouluja, kertoo Nyman.

Alunperin kiertokoulu

1800-luvun alussa Regina-koulun perustaminen oli merkittävä tapahtuma. Alunperin kiertokouluna toiminut koulu sai kiinteän päärakennuksen 1843.

Punainen Regina-koulu kuvattuna ulkoapäin
Regina-koulu on siirretty vuonna 2008 lähelle vanhaa Anjalan kartanoa. Ville Pisto / Yle

– Silloin koulumestarille päätettiin rakentaa aiempaa suurempi talo, jolloin siihen tuli myös luokkahuone. Kiertokouluaikana luokkatilaa pystyttiin käyttämään opetuksessa, kun Anjalan kylässä oli kouluvuoro. Muutoin koulumestari kiersi kylissä opettamassa, sanoo Ankkapurhan kulttuurisäätiön kehittämispäällikkö Kirsi Sali.

Regina-koulu toimi Anjalan pitäjäkouluna 128 vuoden ajan, vuosina 1803–1931, kunnes kansakoululaitoksen vakiintumisen myötä Regina-koulun toiminta lopetettiin vuonna 1931.

Toiminnan lopettamisen yhteydessä perustettiin Regina-säätiö, joka jatkaa edelleen hyväntekeväisyystyötä paikallisesti.

Oppivelvollisuuden rikkomisesta sakotettiin

Koulun perustaja Rabbe Gottlieb Wreden tavoitteena oli, että jokainen Anjalassa osaisi lukea. Vaikka kartanon isäntä puhui ruotsia, tapahtui opetus Regina-koulussa suomeksi rahvaan kielellä.

Oppivelvollisuus merkitsi sitä, että koulutielle joutuivat lasten lisäksi lukutaidottomat aikuiset, useimmiten rengit ja piiat. Oppivelvollisuuden rikkomisesta joutui maksamaan sakkoa.

– Anjalalaiset olivat kuuliaisia tai niin pihejä, että sakkoa ei käytetty kuin yhden kerran. Silloin eräs isäntä ei halunnut laittaa renkiään kouluun, vaan maksoi mieluummin sakon, sanoo Kirsi Sali.

Kiertokoulua johtanut koulumestari piti koulua kerrallaan yhdessä kylässä kaksi kuukautta. Lukutaidottomat tytöt ja pojat, lapset ja aikuiset, joutuivat istumaan koulun penkillä sen ajan lähes aamusta iltaan.

– Koulu aloitettiin aamulla kello seitsemän. Sitten luettiin hartaustilaisuuden jälkeen puolelle päivin, jonka jälkeen pidettiin tauko ja syötiin omia eväitä. Sitten lukemista jatkettiin iltapäivä neljään tai viiteen ja pidettiin tauko. Tauon jälkeen jatkettiin ja koulu loppui iltaseitsemältä, kertoo Sali.

Aikamoisia kansanmiehiä opettajina

Nuorisokeskus Anjalan pihapiiriin siirretyn koulun remontti ja sisustus on pyritty toteuttamaan sen kulttuurihistoriallista arvoa vaalien. Regina-koulun ainoa luokkahuone on sisustettu 1800-1900-luvun tyyliin.

Regina-koulun ainoa luokkahuone on sisustettu 1800-1900-luvun tyyliin
Regina-koulun ainoassa luokkahuoneessa on esillä vanhoja opetuksen apuvälineitä. Ville Pisto / Yle

Vaikka sisustuksen tyyli ei vastaa 1840-luvun alkuperäistä ulkomuotoa, voi koulumestarin läsnäolon aistia edelleen koulun luokkahuoneessa.

– Koulumestarin työhön ei ollut, mitään koulutusvaatimusta. Hänen piti vain osata lukea ja kirjoittaa suomeksi ja pystyä keskustelemaan koulun johdon kanssa ruotsiksi. Siellä oli aikamoisia kansanmiehiä ensimmäisinä koulumestareina, kertoo Kirsi Sali.

Opetuksessa korostui lukeminen ja tunneilla opiskeltiin ahkerasti uskonnollisia tekstejä. Oppilaita oli luokassa usein 25–35.

– Koulumestari oli ohjaileva rehtori ja vanhemmat lapset opettivat nuorempia lapsia. Aika paljon se oli itsenäistä työskentelyä, sanoo Kirsi Sali.

Nuorisokeskus Anjala on ottanut Regina-koulun takaisin opetuskäyttöön. Kouluvanhus on saanut jatkaa elämäänsä opinahjona lähes 80 vuoden tauon jälkeen, kun se toimii Ympäristökoulu Reginan opetustiloina.