1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle maailmalla: Berliini

"Luther ei ollut pyhimys vaan ihminen" – Wittenberg valmistautuu uskonpuhdistuksen juhlavuoteen

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun läntistä maailmaa muuttanut reformaatio eli uskonpuhdistus sai alkunsa Saksan Wittenbergissä. Ylen kirjeenvaihtaja kävi reformaation synnyinseudulla, jossa voi kulkea myös suomalaisten jalanjäljillä.

Yle maailmalla: Berliini
Wittenbergin linnankirkko on täysin saanerattu uskonpuhdistuksen merkkivuotta varten.
Wittenbergin linnankirkko on saneerattu uskonpuhdistuksen merkkivuotta varten. Uwe Tautenhahn

WITTENBERG Lutherstadt Wittenbergin pikkukaupunki satakunta kilometriä Berliinistä lounaaseen valmistautuu suureen turistiryntäykseen.

Ensi vuonna nimittäin vietetään reformaation eli uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaa, ja turistit haluavat kävellä samoja polkuja kuin uskonpuhdistaja Martti Luther itse. Tavallisesti Wittenbergiin tulee vuosittain 250 000 matkailijaa, mutta juhlavuonna turistien määrän arvellaan kaksinkertaistuvan.

Luther näkyy Wittenbergissä kaikkialla. Kaupan on Luther-esineitä, Luther-t-paitoja, laukkuja ja taideteoksia.

Wittenbergiläiset itse eivät ole erityisen uskonnollisia. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu alle 12 prosenttia väestöstä.

Wittenbergin vanhan raatihuoneen edessä on Lutherin patsas. Luther-turistit valtaavat kaupungin.
Wittenbergin vanhan raatihuoneen edessä on Lutherin patsas. Uwe Tautenhahn

Uskonpuhdistuksen kehto hohtaa taas

Uskonpuhdistus sai alkunsa Wittenbergin linnankirkosta. Kirkon kuusi vuotta kestänyt saneeraus on nyt valmis.

– Kirkko on remontoitu huolella. Se hohtaa taas, kehaisee linnankirkon hallintopäällikkö Jörg Bielig.

Kirkosta löytyvät Lutherin hauta, patsas ja kohokuva. Myös DDR:n aikaan 1960-luvulla peitetty alkuperäinen seinäkuviointi on nyt uusien sukupolvien nähtävänä.

Itse rakennus ei kuitenkaan ole sama, jossa Luther kävi, sillä alkuperäinen kirkko tuhoutui pommituksissa 1700-luvulla. Tilalle rakennettiin uusi preussilainen kirkko, joka valmistui vuonna 1892.

Jörg Bielig on Wittenbergin linnankirkon hallintopäällikkö.
Jörg Bielig on Wittenbergin linnankirkon hallintopäällikkö.Uwe Tautenhahn

Wittenbergissä Martti Lutherin jalanjäljissä voi kulkea myös entisessä luostarissa, jossa Luther perheineen asui uskonpuhdistuksen jälkeen. Rakennus on nykyisin museona.

Seinässä on muistolaatta Lutherin oppilaasta, suomalaisesta Mikael Agricolasta, joka opiskeli Wittenbergissä vuosina 1536–1539. Agricola käänsi myöhemmin Raamatun suomeksi ja edisti luterilaisuutta Suomessa.

Lutherin teesejä ei naulattukaan oveen

Wittenbergin kaupungista tuli Euroopan luterilaisen reformaation keskus, kun Wittenbergin yliopiston teologian professori Martti Luther asettui julkisesti katolisen kirkon oppeja vastaan.

Lutherin mielestä kristinuskoon ei sopinut se, että ihminen joutui ostamaan aneita, jotta tulisi pelastetuksi. Anekaupalla katolinen kirkko rahoitti muun muassa Pietarinkirkon rakentamista Vatikaaniin.

Wittenbergin linnankirkon pronssisella ulko-ovella on Lutherin 95 teesiä, joissa kyseenalaistetaan katolisen kirkon oppeja. Lutherin on sanottu naulanneen teesit vanhan kirkon puuoveen lokakuun 31. päivänä vuonna 1517.

Lutherin teesit linnankirkon pronssiovessa.
Lutherin teesit linnankirkon pronssiovessa.Uwe Tautenhahn

Linnankirkon hallintopäällikkö Jörg Bielig pitää tarinasta, vaikka nykyhistorioitsijat eivät olekaan löytäneet naulaamisesta todisteita.

Varmaa on kuitenkin, että kirkon ovessa oli tapana julkaista ilmoituksia kuten yliopiston tiedonantoja ja väitöskirjoja.

– Nykyisin uskotaan, että Lutherin teesit kiinnitettiin oveen luuliimalla, Bielig kertoo.

Itse Luther ei välttämättä edes ollut paikalla, vaan teesit on saattanut hänen puolestaan kiinnittää kirkon oveen yliopiston vahtimestari.

Teesit kuitenkin muuttivat maailmaa riippumatta siitä, millä tavalla ne tuotiin esille.

– Reformaatio muutti yhteiskunnallisen elämän täysin. Oppi siitä, että ihminen elää Jumalan armosta ja on sen takia arvokas, johti uuteen ihmiskäsitykseen. Ihminen sai elää vapaasti, sanoo Wittenbergin tuomiorovasti Christian Beuchel.

Wittenbergin tuomiorovastin Christian Beuchelin mielestä myös Lutherin pimeästä puolesta pitää puhua.
Wittenbergin tuomiorovastin Christian Beuchelin mielestä myös Lutherin pimeästä puolesta pitää puhua.Uwe Tautenhahn

"Myös Lutherin varjopuolta pitää käsitellä"

Juhlavuoden kynnyksellä tuomiorovasti Beuchel haluaa muistuttaa, ettei Martti Luther ollut pyhimys vaan ihminen, johon tulee suhtautua myös kriittisesti.

– Suuri varjopuoli on Lutherin suhtautuminen juutalaisiin. On kipeää lukea, mitä hän elämänsä loppuaikoina kirjoitti juutalaisista, Beuchel sanoo.

Tuomiorovastin mukaan Luther harjoitti juutalaisvastaisuutta ja lähes kiihotti ihmisiä väkivaltaisuuksiin. Näitä kirjoituksia natsit käyttivät myöhemmin verukkeena juutalaisvainoihin.

– Jollain tavalla tätä pitää käsitellä, Christian Beuchel sanoo.

Wittenbergin Luther-museo sijaitsee talossa, jossa Martti Luther asui perheensä kanssa reformaation jälkeen. Sitä ennen rakennus oli luostari.
Wittenbergin Luther-museo sijaitsee talossa, jossa Martti Luther asui perheensä kanssa reformaation jälkeen. Sitä ennen rakennus oli luostari.Uwe Tautenhahn

Uskonsodat kuuluvat myös suomalaisten historiaan

Lutherista ja hänen merkityksestään julkaistaan juhlavuoden kunniaksi valtavasti kirjoja. Yksi niistä on historioitsija Tillmann Bendikowskin uskonsodista kertova teos Der deutsche Glaubenkrieg.

Uskonsodat seurasivat uskonpuhdistuksen vanavedessä. Esimerkiksi vuosien 1618–1648 kolmikymmenvuotinen sota oli katolisten ja protestanttien välinen uskonsota. Bendikowski löytää yhtäläisyyksiä nykyisiin uskonsotiin.

– Fanatismi, jolla toisia vastaan taistellaan, oli tuolloin samanlaista kuin uskonsodissa nyt, Bendikowski sanoo.

Tillmann Bendikowski
Historioitsija Tillmann Bendikowski on kirjoittanut uskonpuhdistusta seuranneista uskonsodista.Uwe Tautenhahn

Hänen mielestään on omituista, että olemme niin yllättyneitä nykyajan uskonsotureista.

– Olemmehan itsekin uskonsotien lapsia, Bendikowski sanoo.

Uskonsodat ovat osa myös suomalaisten historiaa. Kolmikymmenvuotisessa sodassa suomalaiset sotilaat taistelivat protestanttisen uskonnon puolesta katolisia vastaan.

Wittenbergistä 70 kilometriä etelään on Breitenfeldin kylä, jossa suomalaiset hakkapeliitat sotivat yhdessä ruotsalaisten sotilaiden kanssa vuonna 1631. Taistelu oli menestyksekäs.

Muistomerkille on laskettu puolustusvoimien ja reserviläisten seppele, johon on kiinnitetty sinivalkoinen nauha.

Breitenfeldissä suomalaiset hakkapeliitat ja ruotsalaiset sotivat katolisia vastaan kolmikymmenvuotisessa sodassa 1631. Muistomerkin juurella on saksalainen ja suomalainen muistoseppele.
Breitenfeldissä suomalaiset hakkapeliitat ja ruotsalaiset sotivat katolisia vastaan kolmikymmenvuotisessa sodassa vuonna 1631. Uwe Tautenhahn
Lue seuraavaksi