Muistitko siirtää kellosi viisareita? Lapsiasiavaltuutettu luopuisi käytännöstä

Lapsiasiavaltuutettu luopuisi kesäajasta. Tuomas Kurttilan mukaan muutos parantaisi lasten vireystilaa ja vähentäisi yleisiä, jopa vakavia terveyshaittoja.

Kotimaa
Kello -installaatio.
Klaus Rinken "Zeitfeld"-installaatio Düsseldorfissa. Euroopan kesäaika päättyi 30. lokakuuta, jolloin kelloja siirrettiin yhdellä tunnilla taaksepäin.Maja Hitij / EPA

Viime yönä siirryttiin takaisin normaaliaikaan eli ns. talviaikaan. Kelloja siirrettiin tunti taaksepäin yöllä kello neljä. Kesäaikaan palataan taas maaliskuussa. Ensi vuonna siirto tehdään 26. maaliskuuta.

Vanhan muistisäännön mukaan kellon kääntäminen menee aina kohti kesää, syksyllä taaksepäin ja keväällä eteenpäin.

Kellojen siirtämisen takia lokakuu on Suomen pisin kuukausi.

Kesäaika otettiin virallisemmin ensimmäisen kerran käyttöön Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikana. Sen jälkeen kesäaika otettiin käyttöön muutamien vuosien aikana muun muassa Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Laajemmin kesäaikaan siirtyminen alkoi toisen maailmansodan jälkeen.

Suomessa kesäaika on ollut jatkuvassa käytössä vuodesta 1981.

Kesäajasta halutaan luopua

Suomalaiset europarlamentaarikot ovat jättäneet ehdotuksen kesäajasta luopumiseksi. Myös lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ehdottaa kesäajasta luopumista.

Hän esittää vuosikirjassaan (siirryt toiseen palveluun) Suomen siirtymistä keskieurooppalaiseen aikavyöhykkeeseen.

Kurttila perustelee esitystään siirtelystä aiheutuvan rasituksen vähentämisellä. Hän viittaa asiassa muun muassa Terveyden ja hyvinvointilaitoksen asiantuntijoihin ja tutkimuksiin, joiden mukaan kesäaika lisää käytännön ongelmia, aiheuttaa fysiologisia vaikeuksia ja jopa vakavia terveyshaittoja.

Kurttilan tiedotteen mukaan muutos parantaisi myös lasten vireystilaa.

– Toivon, että hallitus käynnistää tätä koskevan valmistelun, jonka yhteydessä muutoksen vaikutukset lapsiin vielä arvioidaan, Kurttila toteaa tiedotteessaan.