Naapuruuskiista nousee vaikka pöllyävästä hiekasta – tutkija ehdottaa koulutettuja sovittelijoita

Naapureiden välinen riita roihahtaa esimerkiksi melusta, rakentamisesta tai hajusta. Voimakkaat tunteet voivat johtaa jopa väkivaltaan, kertoo tuore väitöskirja.

naapuruus
Hilkka Heinonen.
Tulehtunut naapuruuskiista voi näkyä vaikka postilaatikkoreissun mykkäkouluna, sanoo riitoja tutkinut Hilkka Heinonen.Janne Ahjopalo / Yle

– Koti ympäristöineen on ihmiselle erityisen herkkä paikka. Piharauhan loukkaamiseen liittyy yleensä voimakkaita tunteita, sanoo naapuruusriitoja tutkinut Hilkka Heinonen.

Irrallaan olevat kissat, haukkuvat koirat, hevostallin rakentaminen, juhliminen kerrostaloasunnossa, puunpoltosta nouseva savu, ilmastointilaitteen tai lehtipuhaltimen hurina, hiekan pöllyäminen tieltä, lietelannan haju tai vääränlainen aita. Joskus vain pelkkä naapurin oleminen olemassa. Naapuruusriitojen syyt ovat moninaiset.

Hallintotieteiden maisteri Hilkka Heinosen väitös Naapuruuskiistat ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kiistojen käsittelijänä (siirryt toiseen palveluun) paljastaa, että naapuruusriidat voivat pahimmillaan kestää vuosia eikä kunnianloukkauksiltakaan aina säästytä – päättyvätpä kiistat joskus väkivaltaan ja jopa tappoonkin.

Myös viranomaiset voivat olla mukana osana mutkikasta kiistaa, kun heidän toiminnastaan tehdään kanteluja.

Viranomainen perehtyy lakiin, eikä tunteisiin

Väitöstutkimuksen perusteella lainopilliset keinot eivät ole tehokkain tapa kiistojen ratkaisemiseen. Hilkka Heinosen mukaan riitojen alkuvaiheessa tarvittaisiin niiden käsittelyyn konfliktinratkaisun asiantuntemusta, jotta kiistojen syveneminen ja laajeneminen vältettäisiin.

– Tähän tarvittaisiin koulutettuja sovittelijoita sekä lisää opastusta ja koulutusta niin viranomaisille kuin kiistojen paikallisille kohtaajille, esimerkiksi kylä- ja asukasyhdistyksille.

Koti ympäristöineen on ihmiselle erityisen herkkä paikka.

Hilkka Heinonen

Viranomainen perustaa toimintansa lakeihin, eikä tunteiden käsittely kuulu asiaan. Väittelijän mielestä esimerkiksi ympäristönsuojeluviranomaiset olisi syytä vapauttaa naapuruuskiistoista merkittävien ympäristöä pilaavien toimintojen valvontaan.

Heinonen käytti väitöksessään viranomaisaineistoja, tuomioistuinpäätöksiä sekä ylimpien laillisuuden valvojien (oikeusasiamies ja oikeuskansleri) päätöksiä.

HTM Hilkka Heinosen väitös "Naapuruuskiista ja kunnan ympäristösuojeluviranomainen kiistojen käsittelijänä" tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella 3. marraskuuta.