Koe uusi yle.fi

Kourallinen headhuntereita valitsee Suomen yritysjohdon kerman

Viime vuonna Suomessa headhuntattiin yli 61 miljoonan euron arvosta.

talous
Työsopimus ja mustekynä.
Ismo Pekkarinen / AOP

Suomen yritysjohdon kermaa on tällä hetkellä valitsemassa yhteensä noin sata suorahakuun eli headhuntaukseen erikoistunutta yritystä, selviää rekrytointiin erikoistuneen Duunitorin (siirryt toiseen palveluun)selvityksestä. Tästä joukosta kahdenkymmenen kärki muodostaa yli 60 prosenttia maamme suorahausta eli headhuntauksesta. Näiden 20 parhaan liikevaihto yltää yli miljoonan euroon. Suurimmilla yrityksillä liikevaihto on 3–4 miljoonaa euroa.

– Näistä esimerkiksi kolme suurinta on keskittynyt pelkästään suorahakuun. Yritykset hakevat muun muassa sopivia henkilöitä pörssiyhtiöiden ylimpään johtoon, Grönholm sanoo.

Osa suorahakua tekevistä yrityksistä tekee suorahaun ohella myös esimerkiksi henkilöstövuokrausta ja ilmoitushakuja sekä niin sanottuja hybridihakuja, joissa ilmoitushaun ohella hyödynnetään lisäksi suorahakua työpaikkaa täytettäessä. Osa yrityksistä on muutaman hengen toimijoita, toisissa työntekijöitä voi olla muutama kymmenen.

– Alalla on paljon erilaista ja eri kokoista toimijaa. Koska ala on pirstaloitunut, on kirjo hyvin laaja. Markkinoille on helppo tulla ja niiltä on myös helppo lähteä, toteaa Grönholm.

Grafiikka

"Joillakin aloilla tämä on ainoa tapa löytää oikeanlaisia osaajia"

Headhunting eli suorahaku sopivien työntekijöiden löytämiseksi ilman, että työpaikka on laitettu julkisesti hakuun, on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Viime vuonna kasvua tuli vuoteen 2014 verrattuna noin 13,5 prosenttia ja viime vuonna Suomessa headhuntattiin yli 61 miljoonan euron arvosta.

– Suosiota selittää muun muassa henkilöstöpalvelualojen yleinen kasvu sekä se, että perinteinen lehti-ilmoittelu työntekijöiden löytämiseksi on vähentynyt selvästi. Kasvua on varmasti tulossa myös lähivuosina, sillä avainhenkilöiden tavoittaminen on entistä tärkeämpää, sanoo Duunitorin toimitusjohtaja Thomas Grönholm.

Suorahakua käytetään pääasiassa rekrytoitaessa johtajia ja asiantuntijoita.

– Headhuntausta käytetään muun muassa it- ja ohjelmistoalan asiantuntijoiden etsimisessä, mutta myös esimerkiksi lääkäreitä etsitään usein suorahaun kautta. Niillä aloilla, joilla on osaajista pulaa, käytetään paljon suorahakua. Korkeimman johdon lisäksi sopivia henkilöitä haetaan nykyään yhä enemmän suorahaun avulla myös keskijohdon tehtäviin, kertoo Grönholm.

Joskus headhunttaus on Grönholmin mukaan ainoa keino löytää parhaat osaajat.

– Joillakin aloilla tämä on ainoa tapa löytää oikeanlaisia osaajia. Myös ne passiiviset hakijat löydetään paremmin tällä tavalla. Myös yritykset itse ovat alkaneet käyttämään yhä enemmän sisäistä suorahakua eli talon sisällä on headhuntereita, jotka hakevat taloon sopivia työntekijöitä. Vaikka Linkedinin kaltaiset palvelut ovatkin lisääntyneet, on perinteisellä headhuntauksella edelleen paikkansa.