Keho sopeutuu kylmään monin tavoin – osa reagoi lihomalla

Lämmöneristyksen lisääminen on yksi keinoista, joilla ihminen sopeutuu kylmään.

terveys
Nainen sauvakävelee lumipyryssä.
Derrick Frilund / Yle

Kun syksy kääntyy talveksi, ihmisen kehossa käynnistyy sopeutuminen kylmään. Joillakin se tarkoittaa rasvan hankkimista ihon alle, eli lämmöneristyksen lisäämistä.

– Rasva kertyy alueille, missä yleensä on ihonalaista rasvaa, ei esimerkiksi tarkkarajaisesti sille alueelle, joka on altistunut kylmälle, kertoo kylmäaltistukseen perehtynyt tutkimusprofessori Hannu Rintamäki Työterveyslaitokselta.

Edellisiä sukupolvia tarkastelemalla selviää, kuuluuko itse juuri tähän ihmisryhmään. Jos vanhemmat ovat pyöreitä, on oma taipumus rasvankeräämiseen todennäköisempi.

Rintamäki kuitenkin tarkentaa, että kylmää enemmän rasvan lisääntymiseen vaikuttavat monet muut tekijät.

Nilkat paljaaksi jättävä muoti voi aiheuttaa kylmänkyhmyjä

Ihminen totuttelee kylmään myös muilla tavoin. Esimerkiksi verenkiertoa säädetään, jolloin ihon verisuonisto supistuu lämmön hukan estämiseksi. Parhaiten kylmyyteen tottuvat kädet. Myös kasvot tottuvat kylmään jonkin verran, mutta muut kehon osat huonommin.

Pari viikkoa kylmäaltistusta, niin käsien verenkierto ei enää supistukaan yhtä paljon kuin ennen. Ihmiset työskentelevät käsillä, joten niissä pitää olla tällaisia suojamekanismeja.

Tutkimusprofessori Hannu Rintamäki

Hannu Rintamäki puhuu kalastajan käsi -ilmiöstä:

– Pari viikkoa kylmäaltistusta, niin käsien verenkierto ei enää supistukaan yhtä paljon kuin ennen. Ihmiset työskentelevät käsillä, joten niissä pitää olla tällaisia suojamekanismeja, jotka ylläpitävät toimintakykyä, Rintamäki perustelee.

Pään verenkierto ei supistu käsien lailla, ja siksi pipo on pakkasilla tärkeä.

– Pään kautta menetetään paljon lämpöä, jos vartalo on muuten hyvin suojattu. Lämpö purkautuu sieltä, missä iho on paljaana, Rintamäki tarkentaa.

Jatkuva kylmäaltistus voi aiheuttaa jopa ihomuutoksia. Esimerkiksi nykymuodin mukainen nilkat paljaaksi jättävä asu voi Rintamäen mukaan aiheuttaa nilkkoihin pitkäkestoisia kylmänkyhmyjä.

– Kylmänkyhmyt ovat sinipunervia ihopaksunnoksia, jotka voivat kestää viikkotolkulla.

Ei hätää: kylmään tottuu viikossa

Yleisin länsimaisen ihmisen sopeutumiskeino pakkasiin on kuitenkin tottuminen tuntemusten tasolla. Ihminen ei yksinkertaisesti enää välitä kylmästä yhtä paljon kuin ennen sopeutumista.

– Siihen menee viikko tai puolitoista, kun kylmät ilmat ovat alkaneet. Tietysti on myös käyttäytymissopeutumista, eli parin pakkaspäivän jälkeen huomataan, että vaatekaapissa on talvivaatteita, joita voi käyttää, Rintamäki lisää.

Otsikko ja kuva muutettu klo 11:23