Opettaja ja oppilaat hurahtivat etäopiskeluun Iitissä

Iitti on onnistunut kasvattamaan saksankielen opiskelijoiden määrää etäopetuksen avulla.

Iitti
Oppilaat opiskelevat saksaa.
Antti Ojala / Yle

Valinnaisten kielten etäopetus on harvinaista Kymenlaakson peruskouluissa. Esimerkiksi Kouvolassa asia on jäänyt toistaiseksi suunnitteluasteelle. Haminassa taas valinnaisten kielten opiskeluun ei ole juurikaan ollut kiinnostusta.

Poikkeuksen muodostaa Iitti, missä saksaa on opetettu etänä kunnan alakoululaisille jo vuodesta 2010 lähtien. Tänä lukuvuonna opiskelijoita on enemmän kuin kertaakaan aiemmin, yhteensä noin 40.

– Halusin opiskella saksaa, ettei englanti olisi ainoa kieli. Englannilla ei enää pärjää joka maassa ja työpaikkakin voi olla helpompi saada, jos osaa saksaa, kertovat Kausalan koulun 6. luokkalaiset Jenna Tuomainen ja Siiri Harjula.

Opetus Iitin alakouluille tulee Iitin lukiosta. Kielenopettaja Tarja Virtanen kertoo, että saksankielen etäopetus sai alkunsa vanhemman aloitteesta.

– Siihen aikaan Iitin viidellä kyläkoululla ei ollut mahdollista opiskella saksaa muuten, kuin viemällä lapset Kausalaan. Harva vanhempi voi kuljettaa lapsia työaikana opiskelemaan.

Koulutoimenjohtaja tiedusteli Virtaselta innokkuutta lähteä opettamaan etänä saksaa alakoululaisille. Opettaja vastasi heti myöntävästi, vaikka mielessä hieman kuohuikin.

– Oli sellainen pieni paniikki, mutta kyllä se sitten hyvin lähti liikkeelle, Virtanen naurahtaa.

Käyttämätöntä potentiaalia riittää

Etäopetusta hyödynnetään Suomen peruskouluissa pääasiassa juuri valinnaisten kielten sekä pienryhmäisten uskontojen opetuksessa. Turun kaupungilta asiantuntija ja etäopetuksen tuki Antti Huttunen uskoo, että etäopetuksen hyödyntämisessä on vielä käyttämätöntä potentiaalia, vaikka sen käyttö varsinkin uskonnon opetuksessa onkin lisääntynyt.

Oppilaat opiskelevat saksaa.
Jenna Tuomainen ja Siiri Harjula tekevät suullista harjoitusta.Antti Ojala / Yle

Huttunen on mukana tämän vuoden lopulla päättyvässä valtakunnallisessa Kolibri-hankkeessa, jossa on muun muassa tarjottu kunnille mahdollisuutta konsultoida etäopetuksen asiantuntijoita

Etäopetustuntia varten tarvitaan tietokoneen lisäksi kuulokemikrofoni, web-kamera ja toimiva nettiyhteys. Huttunen uskoo, ettei etäopetus jää tänä päivänä enää kiinni laitteistosta.

– Luulen yhden merkittävän syyn yhäkin olevan tietämättömyys siitä, että näinkin asian voisi järjestää. Etäopetukseen voi liittyä vielä jonkin verran ennakkoluuloja.

Etäyhteyksien hyödyntäminen opetuksessa mainitaan ensimmäisen kerran tänä syksynä voimaan tulleessa uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa.

Etäopetuksen järjestämiseen peruskoulussa liittyy kuitenkin myös rajoituksia. Peruskoulun oppilaille ei voi järjestää esimerkiksi verkkokursseja, vaan opetuksen pitää tapahtua lukujärjestyksen mukaisesti omassa koulussa niin, että paikalla on aikuinen, yleensä koulunkäynninohjaaja valvomassa.

Alkuun pääseminen vaati työtä

Kieltenopettaja Tarja Virtanen kertoo, ettei saksankielen etäopetuksen käynnistäminen Iitissä ollut ihan helppoa.

– Ensimmäiset vuodet olivat rankkoja, koska jouduin tekemään itse aika paljon materiaalia. Kustantajat eivät ole huomioineet sitä, että etäopetuksessa tarvitaan hieman erilaisempaa materiaalia. Sen tekeminen oli kovaa työtä, mutta nyt olen ihan hurahtanut tähän ja tämä tuntuu ihan minun jutultani, Virtanen iloitsee.

Oppilaat opiskelevat saksaa.
Opetus seurataan tietokoneen ruudulta.Antti Ojala / Yle

Hänen mukaansa etäopetus on hyvin samanlaista kuin perinteinen lähiopetus.

– Sillä erolla, että olemme enemmän koneella ja opettaja joutuu keskittymään enemmän, kun on suullisia tehtäviä.

Kausalan koulusta saksankieltä opiskelevat 6. luokkalaiset kertovat, että etäopetustunneilla pystyy keskittymään hyvin, eikä tunneilla ole yhtä paljon hälinää kuin tavallisilla tunneilla.

– Onhan se erilaista kuin normaalisti, mutta siinä saa hyvin työrauhan, kun pitää keskittyä kuuntelemaan, mitä opettaja sanoo, sanoo Aaro Lindroos.

– Meillä on enemmän nettitehtäviä, eikä tarvitse tehdä yhtä paljon kirjaan tehtäviä. Teemme melkein joka tunti aika paljon yhdessä kaikenlaista ja äännämme ääneen, selittävät Jenna Tuomainen ja Siiri Harjula.

Parasta on oppilaiden into

Kieltenopettaja Tarja Virtanen kertoo, että etäopettaminen on vienyt hänet mennessään ja hän toivoo, että etäopetuksen käyttö laajenisi. Hän myös muistuttaa, että asia vaatii markkinointia.

– Eihän sana etäopetus sano aikuisellekaan mitään. Sitä pitää markkinoida ja käydä vaikka vanhempainilloissa kertomassa, mitä etäopetus on. Samoin avata asiaa nuorille, kun he tekevät ainevalintoja.

Virtanen sanoo hänelle olevan tärkeää, että saksankielentaitajia saadaan lisää. Hänen mukaansa kielen opiskelu on itse asiassa enemmänkin kulttuurin opiskelua.

– Parasta on nähdä oppilaiden into, kun he oppivat ja onnistuvat.