Takana 3 ammattia ja 1 yritys – työtä ei kuitenkaan löydy

Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä jatkaa kasvuaan. Vaikeinta työttömälle on se, kun toivo hiipuu.

pitkäaikaistyöttömyys
Kari Ranta-Ojala musiikkiharrastuksensa parissa.
Musiikkiharrastus tuo iloa pitkäaikaistyöttömän Kari Ranta-Ojalan elämään.Kalle Niskala / Yle

Yksi esimerkki suomalaisista 125 000 pitkäaikaistyöttömästä on kälviäläinen Kari Ranta-Ojala. Hän on ollut yli 10 vuotta työttömänä. Vaikeinta on toivon hiipuminen: kaikkien työttömyysvuosien jälkeen on hankala uskoa, että työtä olisi tulevaisuudessakaan.

Ranta-Ojala on hankkinut kolme ammattia. Ensiksi hän kävi kauppaopiston, opiskeli sitten mikrotukihenkilöksi ja vielä media-assistentiksi.

– Enää en kovin hevillä neljättä ammattia lähtisi hankkimaan. En oikein tiedä, mitä se olisi.

"Kuntouttava työ tuo leiman otsaan"

Työttömyyden alussa Ranta-Ojala kävi koulutuksen, jossa pohdittiin työllistymisvaihtoehtoja. Hän on kokeillut myös kuntouttavaa työtä, josta voi Ranta-Ojalan mielestä olla avun sijaan haittaa.

– Kuntouttavasta työstä jää leima otsaan, silloin on vaikeampaa päästä muihin töihin.

Useat terveysongelmat ovat tehneet Ranta-Ojalasta vajaakuntoisen. Hän arvelee, että avoimuus sairauksista on koitunut työhaastatteluissa tappioksi.

Kuka on vajaakuntoinen ja kuka niin huonokuntoinen, ettei ole työkykyinen? Päästettäisiin työkyvyttömät työkyvyttömyyseläkkeelle.

Pitkäaikaistyötön Kari Ranta-Ojala

– Samaan palkkatyöhön valitaan mieluummin se terveempi kuin huonompikuntoinen.

Ranta-Ojalan mielestä osatyökykyisten asemaa pitäisikin parantaa. Heidän työllistymiseen voitaisiin esimerkiksi ohjata korvamerkittyjä määrärahoja. Lisäksi työttömien joukosta pitäisi seuloa tarkemmin he, jotka eivät enää töihin pysty.

– Kuka on vajaakuntoinen ja kuka niin huonokuntoinen, ettei ole työkykyinen? Päästettäisiin työkyvyttömät työkyvyttömyyseläkkeelle, Ranta-Ojala kehottaa.

Yrittäminen ei tuonut toimeentuloa

Kari Ranta-Ojala on kokeillut myös yrittämistä: koneiden korjaamista asiakkaiden kotona. Yritystoimintaa perustettaessa hän uskoi, että uudesta yrityksestä tulisi toimeentulo. Niin ei kuitenkaan käynyt. Hänen mielestään yrittäjäksi haluavia ei tarpeeksi varoitella siitä, mitä kaikkea yrittäminen vaatii.

Yrittäjäksi ryhtymistä voi ruveta harkitsemaan, kun idea on niin hyvä, että sillä tienaa yritykselle vähintään 3000 euroa kuussa rahaa.

Pitkäaikaistyötön Kari Ranta-Ojala

– On huonommat työterveysedut ja päivärahaedut. Yrittäjän on vaikeampi päästä työttömyyskassaan ja saada työttömyyskorvausta, ja työttömäksi siirtyminen edellyttää yritystoiminnan lakkauttamista.

Yritystoimintaa suunnitteleville Ranta-Ojala antaa neuvon miettiä tarkkaan, mistä rahaa kertyy tarpeeksi.

– Yrittäjäksi ryhtymistä voi ruveta harkitsemaan, kun idea on niin hyvä, että sillä tienaa yritykselle vähintään 3000 euroa kuussa rahaa. Silloin itselle jää rahaa tonni, edellytyksenä, ettei ole ottanut lainoja eikä tehnyt suuria koneinvestointeja.