Clinton-tutkinta ja Trumpin törkynauhoitus – USA:n presidenttikisaan yritetty useasti vaikuttaa lokakuun yllätyksillä

Vaalikampanjointia ovat sävyttäneet vuosikymmenien varrella muun muassa rauhanlupaukset, hirmumyrsky ja tieto vanhasta rattijuopumuspidätyksestä.

USA:n presidentinvaali
Donald Trump ja Hillary Clinton kättelevät ja hymyilevät.
Donald Trump ja Hillary Clinton kättelivät ensimmäisessä yhteisessä vaaliväittelyssään 26. syyskuuta 2016.Peter Foley / EPA

FBI:n johtaja James Comey sähköisti Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjaa ilmoittamalla vain 11 päivää ennen vaaleja, että FBI aloitti uudelleen demokraattien ehdokkaaseen Hillary Clintoniin liittyvien sähköpostien tutkinnan.

Osansa viime hetken paljastuksista on saanut myös republikaanien Donald Trump. Lokakuun alussa hänen kampanjansa kärsi kolauksen, kun julkisuuteen tuli 11 vuotta vanha ääninauha (siirryt toiseen palveluun), jossa hän latelee seksuaalisesti aggressiivisia ja alentavia kommentteja naisista.

On epäselvää, miten paljon juuri vaalien alla tehdyt paljastukset vaikuttavat vaalitulokseen tai vaikuttavatko ne. FBI:n Comeya on arvosteltu laajalti siitä, että hän kertoi tutkinnasta aivan vaalien kynnyksellä, varsinkin kun hän ei kertonut tarkemmin tutkinnan sisällöstä.

Clinton ja Trump eivät suinkaan ole ensimmäiset presidenttiehdokkaat, joiden vaalikampanjointiia ovat sekoittaneet vime hetken yllätykset. Menneiden vuosien ja vuosikymmenien vaaleihin mahtuu viime hetken käänteitä rattijuopumuspaljastuksista ikäviin talousuutisiin.

Lokakuun yllätyksiä yli sata vuotta

Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat on aina marraskuun ensimmäisen maanantain jälkeisenä tiistaina, eli 2.–8. marraskuuta. Viime hetken yllätykset presidentinvaalikampanjassa ovatkin saaneet nimen Lokakuun yllätykset.

Virallista listaa niistä ei ole, mutta eri tahot ovat listanneet omia näkemyksiään. Joidenkin mielestä (siirryt toiseen palveluun) Lokakuun yllätyksiä ovat vain tarkoitukselliset yritykset vaikuttaa vaaleihin, toisten mielestä ylipäätään merkittävät asiat, tahalliset tai tahattomat, jotka tapahtuvat juuri vaalien alla.

Alla muutamia vaaliyllätyksiä:

Vuonna 1880: Kirje kiinalaissiirtolaisista

ABC-uutiskanavan (siirryt toiseen palveluun) haastattelema historioitsija Joseph Cummins pitää ensimmäisenä Lokakuun yllätyksenä vuonna 1880 vaalien alla julkitullutta kirjettä.

Presidentti James Garfield kuvattuna vuosien 1870–1880 välisenä aikana.
Presidentti James Garfield kuvattuna vuosien 1870–1880 välisenä aikana.Brady-Handy Photograph Collection / Library of Congress

Vuonna 1880 joku väärensi kirjeen, jonka väitettiin osoittavan, että republikaanien ehdokas James Garfield kannattaa kiinalaissiirtolaisuutta länsirannikolla. Tuolloin ilmassa oli muukalaisvastaisuutta.

Kirje ei vienyt Garfieldilta vaalivoittoa, mutta Cumminsin mukaan se söi voittomarginaalia ja Garfield voitti vain niukasti

Vuonna 1968: Rauha lähellä Vietnamissa

Hubert Horatio Humphrey II toimi Lyndon B. Johnsonin varapresidenttinä 1965–1969.
Hubert Horatio Humphrey II toimi Lyndon B. Johnsonin varapresidenttinä 1965–1969.tuntematon, Library of Congressin arkisto

Demokraattien presidenttiehdokkaana oli Hubert Humphrey, joka oli istuvan presidentin Lyndon B. Johnsonin varapresidentti. Republikaanien ehdokas oli Richard Nixon.

Humphreyn ja Nixonin vaalikamppailun viime hetkiä sävyttivät väitteet Vietnamin sodasta. Lyndon B. Johnson ilmoitti vaalien alla lopettavansa Vietnamin pommitukset. Humphrey puolestaan ilmoitti kutsuvansa koolle rauhanneuvottelut.

Johnsonin väliintulon jälkeen Humphreyn kannatus kasvoi. Nixon kutenkin voitti vaalit, mutta odotettua niukemmin.

Vuonna 1972: Rauha jälleen lähellä Vietnamissa

Fletcher ja Nixon istuvat vierekkäin nojatuoleissa.
USA:n avaruushallinninon Nasan johtaja James C. Fletcher (vas.) ja Richard Nixon tammikuussa 1972.

Nixon käytti itse Vietnam-korttia pyrkiessään uudelle presidenttikaudelle. (siirryt toiseen palveluun) Nyt Nixonin turvallisuusneuvonantaja Henry Kissinger ilmoitti rauhan olevan lähellä.

Nixon voitti demokraattien George McGovernin selvin luvuin, ja rauhanväite saattoi kasvattaa voittomarginaalia. Vietnamin sota jatkui vielä 2,5 vuotta.

Vuonna 1980: Yhdysvaltalaiset panttivankina Iranissa

Teheranissa mielenosoittajat olivat marraskuussa 1979 hyökänneet Yhdysvaltain lähetystöön ja ottaneet panttivangiksi 52 yhdysvaltalaista. Vaalivuonna 1980 republikaanit käyttivät panttivankikriisin jatkumista (siirryt toiseen palveluun) todisteena demokraattisen presidentin Jimmy Carterin hallinnon heikkoudesta.

Jimmy ja Rosalynn Carter
Jimmy ja Rosalynn Carter Alexandriassa Egyptissä maaliskuussa 1979.Jimmy Carter Library / EPA

Presidentinvaalien lähestyessä neuvottelut jumiutuivat. Carterin turvallisuusneuvonantajaryhmään kuuluneen Gary Sickin mukaan Iran ilmoitti 21. lokakuuta, ettei vankeja vapauteta Carterin kaudella.

Sick väitti myöhemmin, että republikaanien ehdokkaan Ronald Reaganin kampanjaväki olisi luvannut myydä Iranille aseita, jos se lykkäisi vankien vapautusta vaalien yli. Kongressin tutkijat eivät löytäneet kuitenkaan todisteita siitä, että Reaganin tiimi olisi tehnyt asiasta salaisen sopimuksen Iranin kanssa.

Reagan voitti vaalit selvästi. Iran vapautti vangit tammikuussa 1981 samana päivänä, kun hän astui virkaan. Yhdysvallat puolestaan vapautti Iranin jäädytettyjä varoja.

Panttivankikriisin uskotaan vaikuttaneen vaalitulokseen, mutta myös Yhdysvaltain talouden ongelmat lisäsivät Reaganin suosiota.

2000: Bushin rattijuopumus

Vain viisi päivää ennen valeja (siirryt toiseen palveluun) julkaistiin tieto siitä, että republikaanien ehdokas George W. Bush oli vuonna 1976 pidätetty rattijuopumuksen takia.

George W. Bush ja Al Gore istuvat tuoleilla. Taustalla takkatuli ja joulukoristeita.
Presidentiksi valittu George W. Bush (vas.) tapasi väistyvän varapresidentin Al Goren tämän virka-asunnossa Wahingtonissa joulukuussa 2000.Doug Mills / EPA

Demokraattien ehdokkaan Al Goren kampanjaväki kiisti, (siirryt toiseen palveluun) että se olisi ollut tiedon julkistuksen takana.

Vaalista tuli tiukka. Bush sai vähemmän ääniä kuin Gore, mutta valittiin presidentiksi hänen voitettuaan oikeuden päätöksellä Floridan osavaltiossa.

Bushin kampanjastrategisti Karl Rove uskoo, että paljastus vähensi Bushin ääniosuutta kahdella prosenttiyksiköllä, mutta varmaa tietoa asiasta ei ole.

2004: Osama bin Laden julkaisi videon

Alle viikko ennen vaaleja uutiskanava al-Jazeera näytti videon, jossa terroristiverkosto al-Qaidan johtaja Osama bin Laden nälvi toiselle kaudelle pyrkivää republikaanipresidenttiä George W. Bushia ja esitti uhkauksia.

Keskustelua on käyty siitä, kumpi osapuoli hyötyi nauhasta, kansallista turvallisuutta korostava Bush vai demokraattien ehdokas John Kerry, joka muistutti, ettei bin Ladenia ollut saatu kiinni.

Osama bin Laden (oik.) ja hänen avustajansa Ayman al-Zawahiri al-Jazeera-tv-kanavan kuvassa lokakuussa 2001.
Osama bin Laden (oik.) ja hänen avustajansa Ayman al-Zawahiri al-Jazeera-tv-kanavan kuvassa lokakuussa 2001.al-Jazeera / EPA

Bush voitti vaalit. Kerry väitti myöhemmin, että nauha olisi hyödyttänyt Bushia. FiveThirty Eight-sivuston (siirryt toiseen palveluun) mukaan sillä ei kuitenkaan juuri ollut vaikutusta mielipidekyselyihin.

2008: Talouden vaikeudet puuttuivat peliin

Lokakuun yllätys alkoi jo syyskuussa, kun Yhdysvaltain talouden alamäki alkoi. Investointipankki Lehman Brothers ajautui vaikeuksiin. Lokakuun alussa New Yorkin pörssin Dow Jones -indeksi putosi viikossa 18 prosenttia ja julkaistiin tilasto, jonka mukaan Yhdysvalloista oli kadonnut 159 000 työpaikkaa.

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) analyytikot arvioivat, että moni äänestäjä syytti tästä republikaaneja.

Republikaanien ehdokas Jonh McCain hävisi vaalit demokraattien Barack Obamalle.

2012: 47 prosenttia ja hurrikaani Sandy

Julkisuuteen vuodettiin äänite republikaanien ehdokkaan Mitt Romneyn möläytyksestä. Romney sanoo nauhalla, että Obaman kannattajat, joiden osuus oli 47 prosenttia amerikkalaisista, äänestävät tätä vain saadakseen valtion tukia.

Talo, jonka julkisivu on romahtanut.
Sandy-hurrikaanin runtelema talo New Yorkissa 30. lokakuuta 2012.Andrew Gombert / EPA

Obaman kampanja saattoi saada lisäksi nostetta itärannikkoa lokakuun lopulla runnelleesta hirmumyrsky Sandysta.

Uutiskanava NBC:n mukaan Obama sai tilaisuuden osoittaa kykynsä hätätilanteen hoitamisessa.

Obama voitti vaalit.

2016:  Wikileaks ja veroväitteitä

Hillary Clintonin sähköpostitutkinnan ja Donald Trumpin törkypuhenauhoituksen lisäksi näiden presidentinvaalien loppukirin aikana on tullut julki muitakin ehdokkaille kiusallisia tietoja.

Lokakuun alussa The New York Times kirjoitti, että Trump näyttää välttäneen maksamasta valtionveroja miltei kaksi vuosikymmentä. Verottomuus on noudattanut lain kirjainta. Trump on ollut haluton julkistamaan verotietojaan.

Lokakuussa vuotosivusto Wikileaks on puolestaan julkaissut sähköposteja, jotka on hakkeroitu Clintonin kampanjapäällikön John Podestan tililtä. Viestit antavat epäedullisen kuvan Clintonin vaalikampanjasta ja kampanjaväestä, mutta suuria uutisia joukossa ei ole toistaiseksi ollut.

Ja miten Lokakuun yllätykset vaikuttavat vaaleihin?

Mielipidekyselyanalyyseihin, politiikkaan, talouteen ja urheilublogeihin keskittyvän FiveThirtyEight-sivuston (siirryt toiseen palveluun) toimittajan Harry Entenin mukaan osalla Lokakuun yllätyksistä näyttää olleen lievä vaikutus vaaleihin, kun taas toisilla ei niinkään.

Sivuston arvion mukaan mikään sen arvioimista yllätyksistä ei ole vaikuttanut paria prosenttiyksikköä enempää.

Päin vastoin, mitä myöhemmin yllätys tulee, sitä useampi äänestäjä on jo tehnyt päätöksensä ja muodostanut mielipiteensä ehdokkaista. Lokakuun yllätyksillä voi siis olla vähemmän vaikutusta, koska ne tulevat lokakuussa, Enten arvioi.

Tuoreimman Lokakuun yllätyksen eli FBI:n Clinton-tutkinnan suurin yllätys olisi Entenin mukaan, jos kannatuksissa tapahtuisi suuri muutos.

Äänestäjiä ja vaalivirkailijoita vaalihuoneistossa.
Ennakkoäänestäjiä Washingtonissa lauantaina. Varsinainen vaalipäivä on tiistai 8. marraskuuta.Jim Lo Scalzo / EPA

Samalla Enten muistuttaa, ettei tämänvuotinen presidenttikisa ole vielä ratkennut.

Kansainvälisen politiikan tutkimuslaitoksen Chatman Housen edustaja Xenia Wicket arvioi CNBC-uutiskanavalle, (siirryt toiseen palveluun) että FBI-tutkinnan julkitulo voi jopa auttaa Clintonia.

Tieto on lisännyt Trumpin kannatusta. Wicketin mukaan Trumpin kannattajat menevät varmemmin uurnille kuin Clintonin. Kun ero mielipidekyselyissä kapenee, monet saattavat tulla äänestämään Clintonia, vaikkeivät muuten niin tekisi, Wicket uskoo.

Yle Areenassa: _Ääniä Yhdysvalloista -podcast-sarja. Ketkä tukevat Trumpia? Mitä Sandersin kannattajat nyt tekevät? Mikä on valkoinen työväenluokka? Areenassa myös kootusti kaikki vaaleihin liittyvät ääni- ja kuvasisällöt._