Suomen ja Ruotsin rajan yli työskentelevät voivat kikkailla verotuksella

Rajan yli työskentelevillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan verotukseensa. Monet rajan yli työskentelevistä eivät kuitenkaan ole tietoisia heille kuuluvista etuuksista.

talous
Rajakyltti Suomen ja Ruotsin rajalla Torniossa.
YLE / Antti Heikinmatti

Verotus Suomen ja Ruotsin rajan yli työskentelevillä poikkeaa muista kansalaisista. Myös sillä on verotuksen kannalta merkitystä, asuuko valtakunnanrajan työmatkallaan ylittävä rajakunnassa.

– Jos asuu rajakunnassa ja on työssä toisen maan rajakunnassa, niin hän on verotuksessa rajankävijä. Tällaista rajankävijää verottaa asuinmaa, koordinaattori Päivi Koivupalo Pohjoiskalotin rajaneuvonnasta kertoo.

Jos asuu rajakunnan ulkopuolella ja käy töissä rajan yli, on käytössä Ruotsin lähdeverotus.

– Ruotsin lähdevero on 20 prosenttia ja se on lopullinen vero. Siitä ei saa mitään vähennyksiä, Koivupalo sanoo.

Rajakunnan ulkopuolella asuvilla, rajan yli työskentelevillä on kuitenkin mahdollisuus valita myös progressiivinen verotus.

Rajankävijäsäännös koskee henkilökohtaisesta työstä saatua palkkatuloa. Säännös soveltuu sekä julkisyhteisön että yksityisen työnantajan maksamaan palkkaan. Säännös ei sovellu muun muassa taiteilija- ja urheilijatoiminnasta saatuun tuloon, sosiaalietuuksiin, eläkkeisiin eikä yritystuloon.

Myös rajan toisella puolella asuvat saavat valita

Myös Ruotsissa asuvilla Suomen puolella työskentelevillä on mahdollisuus vaikuttaa verotukseensa.

– Suomessa lähdevero on paljon korkeampi, 35 prosenttia. Siitä saa tehdä 520 euron vähennyksen bruttopalkasta tai 17 euroa päiväpalkasta tai sitten on mahdollisuus valita progressiivinen verotus, Koivupalo ohjeistaa.

Kansallisuudella ei ole vaikutusta verotukseen. Rajankävijältä kuitenkin edellytetään, että hän oleskelee oman maan vakituisessa asunnossaan vähintään kaksi päivää ja yhden yön joka viikko.

Koivupalo ei ole kuullut, että ihmiset olisivat tietoisesti valikoineet asuinpaikkansa verotuksen perusteella.

"Tietoa on liian vähän"

Valtakunnan rajan yli työskentelevät työntekijät eivät aina ole tietoisia heille kuuluvista etuuksista ja palveluista. Verotuksen lisäksi verovähennysoikeudet ja eläkkeen maksu vaihtelevat rajan yli työskentelevillä.

Osa työntekijöistä menettää etuuksia tiedon puutteen vuoksi, sanoo koordinaattori Päivi Koivupalo Pohjoiskalotin rajaneuvonnasta.

– Eivät kaikki tiedä ja kaikki eivät osaa esittää viranomaisille oikeita kysymyksiä. Tietoa on, mutta edelleenkin tietoa on liian vähän. Tapahtuu sellaisia tilanteita, että on vaikeus saada tai jää saamatta etuuksia, jotka olisivat henkilölle kuuluneet, jos olisi toiminut oikein, Koivupalo sanoo.

Apua rajan yli työskentelystä herääviin kysymyksiin saa Rajaneuvonnasta, joka on pohjoismaisen ministerineuvoston alainen neuvontapalvelu.