Lihavuusleikkaus mullisti Hanna Vänttisen elämän: laihtui 50 kiloa ja pystyy taas liikkumaan

Kirurgin mielestä Suomessa pitäisi tehdä ainakin tuplasti nykyistä enemmän lihavuusleikkauksia.

lihavuusleikkaukset
Mittanauha.
Ismo Pekkarinen / AOP

Ei ole liioiteltua sanoa, että lihavuusleikkaus pelasti varkautelaisen Hanna Vänttisen elämän.

Vänttinen pystyi liikkumaan vain vaivoin. Hän ei ollut yli 20 vuoteen pystynyt kunnolla kävelemään puhumattakaan hiihtämisestä tai pyöräilystä. Ylipainoa oli kertynyt kymmeniä kiloja ja nivelreuma oli vaivannut jo 50 vuotta.

– Ilman leikkausta olisin varmaan sairauslomalla enkä olisi työkykyinen. En olisi päässyt polvien keinonivelleikkaukseen, jos painoni ei olisi pudonnut. Reuma olisi pahentunut. Liikkumiskykyni laskettiin ihan sadoissa metreissä, ja kivut olivat sen mukaiset, Vänttinen kertoo.

Kirurgi: Rutkasti enemmän leikkauksia

Suomessa tehdään noin tuhat lihavuusleikkausta vuodessa. Kuopion yliopistollisen sairaalan vatsaelinkirurgi Pirjo Käkelän mukaan luku voitaisiin ja se pitäisi vähintään tuplata 2 000 leikkaukseen vuodessa.

– Jos ajatellaan, että vaikeasti lihavia ja sairaalloisesti lihavia on väestössä yhdeksän prosenttia eli puoli miljoonaa niin pitäisi ehdottomasti tehdä enemmän leikkauksia kuin tuhat vuodessa. Resursseja olisi tehdä enemmän, Käkelä painottaa.

Kunnalle yksi lihavuusleikkaus maksaa 10 000 euroa, mutta Käkelän mukaan leikkaus maksaa itsensä takaisin. Säästöä syntyy, koska potilaat kuormittavat vähemmän perusterveydenhuoltoa leikkauksen jälkeen.

Lähdin vastaanotolta itkien pois.

Hanna Vänttinen

Moni leikatuista 2-tyypin diabetespotilaista pääsee leikkauksen jälkeen eroon lääkityksestä, lihavuuden liitännäissairaudet häviävät tai helpottavat,verenpaine voi laskea ja potilaan yleinen elämänlaatu sekä työkyky paranee kuten Vänttisen tapauksessa.

– Leikkaukset vähentävät myös kokonaiskuolleisuutta. Se on henkeä pelastava leikkaus, Käkelä lisää.

Aluksi tuli tyrmäys

Suositusten mukaan lihavuusleikkaukseen päästäkseen painoindeksin on oltava 35 ja lisäksi olisi kärsittävä liikalihavuuteen liittyvistä sairauksista kuten diabeteksesta, kantavien nivelpintojen kulumista tai verenpainetaudista. Jos muita sairauksia ei ole, leikkaukseen pääsee, jos painoindeksi on yli 40.

Vänttisellä painoindeksivaatimus täyttyi, mutta nivelreuman lisäksi muita sairauksia ei ollut. Naisen oma reumalääkäri teki lähetteen ortopedille, joka kuitenkin suhtautui leikkaukseen nuivasti.

– Hän sanoi, että sinä olet itse lihottanut itsesi etkä ole kypsä leikkaukseen. Katso, mitä suuhusi laitat ja rupea laihduttamaan. Lähdin vastaanotolta itkien pois, Vänttinen kertoo.

Hoitaja juoksi Vänttisen perässä ja pyysi anteeksi lääkärin puolesta. Ortopedikin tuli toisiin ajatuksiin, ja mahdollisuus lihavuusleikkaukseen aukeni.

Vauvan annoksia poskeen

Hanna Vänttinen.
Hanna Vänttinen.

Siitä alkoi Vänttisen elämäntapojen täydellinen remontti. Lihavuusleikkaukseen päästäkseen on pystyttävä pudottamaan painostaan vähintään seitsemän prosenttia.

– Ajattelin, että otan itseäni niskasta kiinni. Tarvitsen uudet nivelet ja pystyn tähän, noin kymmenen prosenttia painostaan ennen leikkausta pudottanut Vänttinen kertoo.

Ilman leikkausta en olisi työkykyinen.

Hanna Vänttinen

Vänttinen leikattiin elokuussa 2014. Leikkauksesta toipuu noin kuukaudessa töihin, mutta aluksi ruoka-annokset ovat hyvin pieniä. Kerrallaan voi syödä vain noin 0,5–1 desilitraa ja vähitellen määrää voidaan nostaa noin kahteen desiin.

– Tuli oman lapseni lapsuus mieleen, kun söin vauvan annoksia. Olen yrittänyt pitää pääkopassani, etten lipsuisi kauhean isoihin annoksiin nyt, kun vatsa vetää enemmän. Kyllä vatsan saa kurottua taas isoksi, Vänttinen huomauttaa.

Pitkät tauot kostautuivat

Helppoa tiukan ruokailuaikataulun noudattaminen ei ole ollut. Vänttinen pelkäsi lihomista eikä noudattanut ohjeita, joiden mukaan hänen olisi pitänyt syödä kahden tunnin välein. Rangaistus tuli vasta tänä keväänä.

– Aloin hypoilemaan eli kun pidin liian pitkiä taukoja ruokailussa, sokerit laskivat ja sitten otin jotakin makeata ja sokerit nousivat nopeasti ylös ja tulivat rominalla alas. Sain kaksi tajuttomuuskohtausta. Nyt syön kahden tai vähintään kolmen tunnin välein.

Hanna Vänttinen on leikkauksen jälkeen laihtunut 50 kiloa ja vaatekoko on pienentynyt 52:sta 40:ään tai jopa 38:aan. Ruokailutottumukset ovat muuttuneet muutoinkin kuin annoskokojen suhteen.

– Otan nykyään hyvin vähän mitään makeata. Suklaat ja karkit ovat jääneet kahdessa vuodessa täysin pois. Olin ennen aivan kauhea karkinsyöjä. Munkit, viinerit, lihapiirakat, hampurilaiset sanalla sanoen roskaruoka on jäänyt pois, Vänttinen iloitsee.

Vielä käynti plastiikkakirurgilla

Lihavuusleikkaus seuraa läpi elämän. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa leikkauspotilaiden tilannetta seurataan kolmen kuukauden ja vuoden kuluttua leikkauksesta.

Sitten leikkauspotilaiden seuranta siirtyy perusterveydenhuollon piiriin ja jää enemmän potilaan vastuulle. Tällöinkin potilaan kannattaisi edelleen tavata lääkäriä ja ravitsemusterapeuttia säännöllisesti.

– En voi moittia jatkohoitoa. Kaksivuotistarkastuksessa elokuussa ilmeni, että rauta-arvoni ovat tippuneet ja rautavarastoni olivat aivan tyhjät. Olen saanut tipan kanssa rautaa, Vänttinen kertoo.

Edessä on vielä käynti plastiikkakirurgilla ylimääräisen vatsanahan poistossa. Kaiken kaikkiaan Vänttinen on todella tyytyväinen leikkaukseen.

– Olen todella onnellinen ja minulle ei ole kukaan sanonut pahaa sanaa. Jotkut suhtautuvat lihavuusleikkauksessa käyneisiin negatiivisesti ja he luulevat, että leikkaus on laiskuuden merkki eikä itse tarvitse tehdä mitään. Sehän ei pidä ollenkaan paikkaansa.