Alv-tuloja hukkuu vuosittain miljardi – syinä maksukyvyttömyys, harmaa talous ja osaamattomuus

Viiden prosentin vajeesta huolimatta Suomi on arvonlisäverojen maksun mallimaa: Etelä-Euroopassa summasta jää puuttumaan jopa 30–40 prosenttia.

verotus
Carita Orlando ja Aki Savolainen
Valtiolta jää saamatta vuositasolla arvonlisäveroja noin miljardin euron edestä. Verohallinnon pääanalyytikko Aki Savolainen ja tilitoimistoyrittäjä ja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Carita Orlando keskustelevat siitä, mistä tilanne johtuu ja millaisia muutoksia alv:n maksamisessa on tulossa pienille yrityksille.

Valtiolta jää saamatta vuosittain jopa noin miljardin euron edestä arvonlisäveroa. Se tarkoittaa noin viittä prosenttia siitä, mitä valtiolle lain mukaan kuuluisi.

Syynä arvonlisäverovajeeseen ovat erityisesti maksukyvyttömyys, harmaa talous ja muun muassa tulkinnoista tai osaamattomuudesta johtuvat virheet.

– Tilanteet, joihin yritykset joutuvat, voivat olla hyvinkin monimutkaisia, erilaisia ja joissakin tapauksissa hyvin harvinaisiakin. On selvä juttu, että siellä syntyy sitten tällaista osaamattomuudesta syntyvää verovajetta, kommentoi pääanalyytikko Aki Savolainen Verohallinnosta Ylen aamu-tv:ssä.

Suomessa tarkkaa arviota osaamattomuudesta johtuvan verovajeen suuruudesta ei kuitenkaan ole.

– Iso-Britanniassa verovajetta on tutkittu huomattavasti enemmän, ja he ovat analyyseissään paljon pidemmällä, ja siellä on arvioitu, että noin viisitoista prosenttia kokonaisverovajeesta johtuisi siitä, että asiakkaalla ja verohallinnolla on erilainen tulkinta siitä, mitä laki tarkoittaa, Savolainen sanoo.

Tilitoimistoyrittäjä ja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Carita Orlando ei kuitenkaan usko, että osaamattomuus olisi keskeinen ongelma Suomessa.

– Suurin osa yrittäjistä ulkoistaa kirjanpidon – erityisesti aloittavat yrittäjät, joilla ehkä sitä tietämättömyyttä ja osaamattomuutta on – ja suurissa yrityksissäkin on taloushallinnon ammattilaiset. Uskon, että osaamattomuutta on vähän, ja että yleensä ne virheet kyllä jossain vaiheessa tulevat esiin ja tulevat maksettua jossain vaiheessa, Orlando toteaa.

Kun saimme nuo tulokset, niin voisi sanoa näin, että parit yläfemmat heitettiin.

Aki Savolainen

Hän pitää myös hyvänä uudistusta, jossa pienten yritysten arvonlisäveronmaksu muuttuu vuodenvaihteessa. Jatkossa ne yritykset, joiden liikevaihto on alle puoli miljoonaa euroa, voivat tilittää arvonlisäverot verottajalle siinä vaiheessa, kun yritys on itse saanut maksun, josta veroa maksetaan.

Orlando kuitenkin harkitsisi liikevaihtorajan nostamista entisestään EU:n sallimaan kahteen miljoonaan.

Etelä-Euroopassa vaje jopa 30–40 prosenttia

Osaamattomuutta suurempi tekijä verovajeessa on arvioiden mukaan harmaa talous.

– Meillä ei ole siitä tarkkaa arviota, kuinka paljon sitä [vajetta] tulee, mutta uskon, että se on hyvin merkittävä osa, yli puolet varmasti, Savolainen arvioi.

Toisaalta miljardin vajeestaan huolimatta Suomi on vielä varsin hyvässä tilanteessa. Keskimäärin EU:ssa menetetään noin 15 prosenttia arvonlisäverokertymästä, ja Etelä-Euroopan maihin mentäessä puhutaan arviolta 30–40 prosentin suuruusluokasta.

– Kun saimme nuo tulokset, että noin viisi prosenttia menetetään, ja nähtiin vähän, mitä muissa maissa on, niin voisi sanoa näin, että parit yläfemmat heitettiin, ja sitten takaisin töihin. Eli Suomi on yksi maailman parhaista tällä osa-alueella, Savolainen sanoo.