Eräaiheiset mediat ryminällä verkkoon – elämyksellisyys kerää klikkejä

Eräaiheiset verkkojulkaisut ovat yleistyneet viime vuosina. Harrastajat etsivät digitaalisista sisällöistä elämyksiä, joita perinteinen media ei tarjoa.

kalastus
Kahvi valmistumassa leirinuotiolla.
Ismo Pekkarinen / AOP

Suomalaisia pidetään eräharrastajien kansana. Kalastus saa liikkeelle noin miljoona suomalaista, metsästäjiä on yli 300 000. Eräihmiset lukevatkin paljon alan erikoislehtiä – nykyään myös verkosta.

Vuosikymmenen alussa kuvia ja tekstejä tarjoavien verkkosivujen rinnalle tuli liikkuvaa kuvaa tarjoavia palveluita. Yksi alan kotimaisista pioneereistä UlkonaTV -niminen videopalvelu. Se on onnistunut keräämään kymmeniä tuhansia katselukertoja.

Meitä oli joukko aiheesta innostuneita ihmisiä, jotka halusivat jakaa tietoa ja osaamista omista mielenkiinnon kohteistaan

Tomi Mandelin

– Meitä oli joukko aiheesta innostuneita ihmisiä, jotka halusivat jakaa tietoa ja osaamista mielenkiinnon kohteistaan, kertoo UlkonaTV -sivuston vastaava tuottaja Tomi Mandelin.

Paljon intoa, vähän rahavirtaa

Muutamassa vuodessa eräaiheisten medioiden määrä kasvoi huimasti. Blogeja ja verkkosivustoja on kymmenittäin. Suurin osa verkon erämedioista on pieniä. Niiden liikevaihto pyörii muutamassa kymmenessä tuhannessa eurossa. Tuotanto perustuukin pitkälti tekijöiden omaan haluun kertoa harrastuksestaan.

Alalta toki koetetaan saada myös leipää pöytään. Kolmisen vuotta sitten kotimaiseen mediakenttään ilmestyi melkoinen harvinaisuus, vain verkossa julkaistava metsästysaiheinen aikakauslehti. Jahdissa -nimisen lehden malli on peräisin Ruotsista. Perinteisen aikakauslehden tapaan Jahdissa julkaisee tekstiä, kuvaa ja videoita. Mainosrahoilla toimiva lehti on löytänyt hyvin lukijakuntaa. Lehtiä on luettu verkossa yhteensä yli 700 000 kertaa.

Tänä vuonna teemme ensimmäisen positiivisen liiketuloksen.

Jussi Lähdesmäki

– Teemme elämyksellistä sisältöä, ja keskitymme nykyaikaiseen metsästykseen, joka ei ole saaliskeskeistä. Se vetoaa yleisöön ja tänä vuonna teemme ensimmäisen positiivisen liiketuloksen, kertoo Jahdissa -lehden päätoimittaja Jussi Lähdesmäki.

Sisältääkö video tuotesijoittelua?

Mainosrahoituksen lisäksi erämediat rahoittavat tuotantoaan yhteistyökumppaneilla. Videoita tuottavat Metsästäjän kanava ja Kalastajan kanava eivät myy suoranaista mainosaikaa tai -paikkoja, vaan rahoitus tulee yhteistyökumppaneilta, jotka osallistuvat myös sisällöntuotantoon.

Olemme tehneet yhteistyötä muun muassa riistakeskuksen ja Metsähallituksen kanssa.

Janne-Pekka Surakka

– Olemme tehneet yhteistyötä muun muassa riistakeskuksen ja Metsähallituksen kanssa. He auttavat asiasisällön tuottamisessa, ja maksavat tuotantokuluja. Esimerkiksi Kennelliiton kanssa teimme metsästyskoira-aiheisia opetusvideoita haukkukokeista, ja heidät mainittiin videon lopputeksteissä, kertoo Metsästäjän kanavan vetäjä Janne-Pekka Surakka.

– Meilläkin on yhteistyökumppaneita, kuten kalastusvälinevalmistajia, jotka rahoittavat tuotantoamme. Voimme tarvittaessa tehdä yhteistyötä, jossa teemme kumppanille vastavuoroisesti vaikkapa tekstimarkkinointia, kertoo Kalastajan kanavan vetäjä Jyri Kuusisalo.

"Verkko on hyvä paikka jakaa tietoa"

Digitaalisille sisällöille on kysyntää. Erävideoiden katselukerrat kohoavat monilla kanavilla helposti yli sadan tuhannen vuodessa. Sosiaalisessa mediassa sivustot keräävät tuhansia tykkäyksiä. Ilmiö kulkee käsi kädessä median murroksen kanssa.

Suomalaiset erämediat jakaantuvat sisällöntuotannossaan kahteen koulukuntaan. Toinen puoli vannoo sivistävän ja opettavan sisällön nimiin, toinen elämyksiin.

Meillä on yksi sukupolvi nuoria kalastajia, jotka eivät ole saaneet opetusta kalastuksen nikseihin vanhemmiltaan. He saavat digitaalista perimätietoa.

Jyri Kuusisalo

– Videoiden hyvä puoli on se, että elämykset ja fiilikset välittyvät helposti. Toinen näkökulma on se, että meillä on yksi sukupolvi nuoria kalastajia, jotka eivät ole saaneet opetusta kalastuksen nikseihin vanhemmiltaan. He saavat digitaalista perimätietoa, kun sitä ei saa suoraan vanhemmilta sukupolvilta, painottaa Kalastajan kanavan vetäjä Jyri Kuusisalo.

– Verkko on hyvä paikka jakaa tietoa, taitoja ja osaamista, sillä materiaalit ovat usein ajattomia ja niihin on helppo palata uudelleen, muistuttaa UlkonaTV:n vastaava tuottaja Tomi Mandelin.

Uusi ja perinteinen media käsi kädessä

Yksi maamme vanhimpiin lukeutuvista digitaalisista erämedioista on verkkosivusto kalamies.com (siirryt toiseen palveluun). Vuonna 2007 innokkaiden kalastajien perustama sivusto nousi nopeasti suosioon. Nykyisin sivuston suurin omistaja on myös Kalastus-lehteä julkaiseva Krook Media Oy.

Nettisivusto ja aikakauslehti kulkevat käsi kädessä, ja lukijamäärät ovat vakuuttavia. Kalastuslehden painosmäärä on 30 000 lehteä ja kalamies.com -sivustolla on jo tänä vuonna lähes 800 000 eri kävijää.

Ilman lehteä ei olisi verkkosivua, eikä lehteä olisi ilman verkkosivua.

Antti Zetterberg

– Printtilehtemme on ajankäyttömedia. Sitä luetaan kauan ja monia kertoja. Verkkosivusto on puolestaan jakelualusta uutisille ja videoille. Ilman lehteä ei olisi verkkosivua, eikä lehteä olisi ilman verkkosivua. Toki sosiaalinen media näyttelee myös tärkeää roolia, ja olemme erittäin aktiivisia esimerkiksi Facebookissa. Liikevaihtoa sivusto ja lehti kerryttävät yhteensä noin 150 000 euroa, kertoo Kalastus -lehden ja kalamies.comin päätoimittaja Antti Zetterberg.

"Vanha" media porskuttaa

Uusien medioiden esiinmarssi ei ole syönyt perinteisen median tuloja. Esimerkiksi Otavamedian julkaisemien Erä- ja Metsästys ja Kalastus -lehtien lukijamäärät eivät ole laskeneet niin kuin monen muun aikakauslehden. Kumpikin kerää lukijoita reilusti yli 200 000.

Otavamedian ulkoilmalehtien vastaava päätoimittaja Petri Korhonen uskoo, että vakaa suosio perustuu siihen, että elämyksellisiä harrastelehtiä luetaan yhtä paljon kuin kirjoja. Digitaalisia julkaisuja Korhonen ei vielä pidä perinteisen median haastajina.

– Ne ovat hyvin paljon sosiaalisen median kaltaisia, eikä niistä vielä ole kaupallisessa mielessä perinteisen median haastajia. Lähivuosina tulemme varmasti näkemään myös kaupallisesti kannattavia eräalan verkkosivustoja, mutta toistaiseksi ne eivät sellaisia ole, Korhonen arvioi.

"Medialukutaito on tärkeää"

Kun julkaisujen määrä kasvaa, lisääntyy myös tarjonnan kirjavuus. Se vaatii yleisöltä aiempaa enemmän kriittisyyttä siitä, mitä tarjonnasta kannattaa uskoa, ja kenen oppeja ottaa omaan käyttöön.

Etenkin metsästys- ja kalastusaiheisille julkaisuille on hyvin tyypillistä esitellä isoja saaliita. Ne antavat monelle intoa omaan harrastukseen, mutta saattavat samalla hämärtää kestävän käytön merkitystä. Riistaviranomaisen ja kalastajajärjestön edustajan mielestä riski liialliseen tai vääriin yksilöihin kohdistettuun pyyntiin voi kasvaa, kun mediassa on esimerkkejä suurista saaliista.

– Suurten saaliiden esittely saattaa muokata harrastajan arvomaailmaa. Lähtökohtaisesti parantunut tiedonsaanti on hyvä asia, mutta medialukutaito on tärkeää, painottaa Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala.

On hyvä asia, että nuoret oppivat digitaalisista medioista, mutta myös vastuullinen kalastus pitäisi muistaa.

– Vaikka netissä esitellään kuvia isoista kaloista, pitää muistaa, että ne ovat tärkeitä kalakantojen elinvoimaisuuden kannalta, muistuttaa Kaakkois-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin puheenjohtaja Veikko Karinranta.