1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. testamentti

Sähköpostikin on perintöä – yhä nuoremmat tekevät testamentteja

Perinnöstä puhuminen ei ole vain mummojen ja pappojen huulilla, vaan siitä puhuvat nykyisin myös nuoret ihmiset.

testamentti
Nais- ja miesfiguuri kietoutuneina toisiinsa.
Yleisimmin testamentilla halutaan turvata jälkeen jäävän elämä.Henrietta Hassinen / Yle

KajaaniYhä nuoremmat ihmiset alkavat hyvissä ajoissa suunnittelemaan perintöasioita eli sitä, mitä tulee tapahtumaan kuoleman jälkeen. Samaa viestiä kertovat useat eri asianajajat.

– Se näkyy myös meidän toimistossa. Esimerkiksi testementteja laadittiin aiemmin yleensä vanhemmalle polvelle, mutta nykyisin niitä tekevät myös nuoret ihmiset, sanoo kajaanilainen asianajaja Mikko Kejo.

Nuoret parit havahtuvat pohtimaan testamentin tekemistä siinä vaiheessa, kun alkurakastuminen vaihtuu arjeksi ja vaikkapa yhteiseksi asunnoksi.

– Monesti se on niin, että viimeistään siinä vaiheessa, kun huuman kiihkein vaihe on haihtunut, aletaan ajattelemaan myös järjellä asioita eteenpäin, Kejo naurahtaa.

Jos toinen kuolee ensin niin kuin yleensä tapahtuu, niin lesken asema on turvattu taloudellisesti.

Mikko Kejo

Taustalla on useimmiten se, että pariskunta haluaa turvata jälkeen jäävän elämän, Kejo kertoo.

– Pariskunnat haluavat varmistaa testamentilla, että jos toinen kuolee ensin niin kuin yleensä tapahtuu, niin lesken asema on turvattu taloudellisesti. Lähes yhtä usein esille nousevat myös verosuunnittelukysymykset eli halutaan optimoida tulevaa perintöverotusta.

Esimerkiksi avopuolisoiden kannalta testamentin teko on tärkeää, sillä ilman testamenttia avopuolisot eivät peri toisiaan.

– Avopuolison asema on jossain määrin turvatumpi kuin aikaisemmin, mutta se on edelleen huomattavasti vähemmän turvattu kuin aviopuolison asema. Jos avopuolison turvaksi ei ole tehty mitään testamenttia, niin asema on aika heikko, Kejo toteaa.

Tiedostot ja tallenteet ovat myös perintöä

Perinnöksi voidaan luokitella periaatteessa kaikki, mitä henkilö omistaa. Jäämistö saadaan joko lähisukulaisen kuoltua lakimääräisesti perittynä tai testamentin kautta.

– Tyypillisesti puhutaan kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta sekä talletuksista ja sijoituksista eli kaikki arvopaperit luokitellaan myös perinnöksi, kertoo Asianajajaliiton perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, asianajaja Eija Karimaa.

Jos jotain jää yli, niin vasta sitten se jaetaan.

Eija Karimaa

Nykyisin ihmisillä on paljon digitaalista perintöä eli kaikki, mitä löytyy esimerkiksi tietokoneelta on perittävää omaisuutta, Karimaa sanoo.

– Ihmisillä on paljon erilaisia tiedostoja ja tallenteita. Esimerkiksi tietokoneella on valokuvia tai sinne on kirjattu ajatuksia, on vaikka pöytälaatikkorunoilija, tekee päiväkirjaa tai käy keskusteluja sähköpostissa. Ne ovat perittävää omaisuutta.

Runoja ipadillä.
Tabletille rustatut runot ovat nekin digitaalista perintöä.Tuija Veirto / Yle

– Omaisuudella ei välttämättä tarvitse olla varallisuusarvoa eli sitä ei tarvitse voida hinnoitella miksikään, mutta silti se on perittävää varallisuutta, Karimaa jatkaa.

Asianajaja Mikko Kejo sanoo, että digitaalista perintöä koskevien kysymysten kanssa tullaan askartelemaan tulevaisuudessa huomattavasti enemmän kuin tähän mennessä.

– Siihen liittyy paljon käytännön ongelmia alkaen siitä, miten saadaan selvitettyä kaikki, mitä perittävällä on ollut sähköisessä muodossa palvelemilla, mistä meillä ei ole välttämättä edes tietoa. Jos perittävä ei ole tehnyt listausta tai muuten ilmaissut sitä, mitä hänellä on verkossa, niin sitä on hyvin vaikea selvittää.

Kejon mukaan digitaalisen perintönsä kuten tietokoneen sisällön voi määrätä testamentissa tuhottavaksi, mutta toki se olisi varmemmalla pohjalla, jos siitä huolehtii eläessään itse.

Velkoja ei peri kukaan

Sen sijaan velkoja ei peri normaalitilanteessa kukaan, Karimaa ja Kejo vakuuttavat. Jos kuolinpesä on ylivelkainen, perilliset eivät joudu vastuuseen siitä henkilökohtaisesti, jos he noudattavat perintökaaren määräyksiä, Karimaa selittää.

– Siellä on kielto esimerkiksi pesän varojen jakamisesta. Jos velkoja on maksamatta, ja jos se vaarantaa velkojan saatavan, ensin pitää selvittää pesä niin, että velat tulevat katetuksi. Jos jotain jää yli, niin vasta sitten se jaetaan.

– Yleensä kuolinpesiin, missä on huomattava määrä velkoja ja niiden järjesteleminen on hieman vaikeampaa, haetaan pesänselvittäjä. Hänen tehtävänään on ottaa pesä haltuun varoineen ja velkoineen ja huolehtia siitä, että velat tulevat maksetuiksi tai katetuiksi tavalla tai toisella, Kaarimaa lisää.

Nuoripari lastenrattaiden kanssa
Yhä nuoremmat ovat ryhtyneet miettimään perintöasioita. Arkistokuva.Yle

Kejo muistuttaa, että testamentti on käytännössä lähes ainoa tapa määrätä, kenelle perintö menee.

– Toki perittävä voi eläessään määrätä omaisuudestaan eli eläessään lahjoittaa tai myydä ihan sitä tulevaisuutta silmällä pitäen, kun ei ole enää itse määräämässä.

Omaisuudella ei välttämättä tarvitse olla varallisuusarvoa.

Eija Karimaa

Testamentilla ei voida kuitenkaan täysin syrjäyttää lakiosaperillistä.

– Vain äärimmäisessä poikkeustilanteessa voi tehdä lakiosaperillisen perinnöttömäksi. Se voi olla lähinnä silloin, jos perillinen on syyllistynyt vakavaan rikokseen testamentin tekijää tai hänen läheistään kohtaan, mutta se on äärimmäisen harvinaista.

Lue seuraavaksi